(Hälsningar från  Lotta i Anjalankoski "Rontti",  Ludvig Lurifax, 26.12.2010)

 Eilinen mäyriäisen debyytti tositoimissa. Haukkua paukutti 1,5 tuntia kettua eikä sitten yhtään syvemmällä kuin kolmessa metrissä... Pojat kaivoi ja mä näytin valoa ja hermoilin

Elektroniska Jul och Ny År hälsningar från BP taxägare

(ps. Tack även för andra fina julkort)

Meil  & bild från "Steffe"s (Stenrika Stefan) husse Per-Anders på Åland. 16.12.2010

 Vad gäller jakt så har det skjutits flere djur för honom. Hans jaktlust är det inget fel på. Sök och drev samt skall har han fått mycket beröm för av jaktkompisar. Det som han vill glömma bort är inkallningen när jaktlusten är så stor.

Steffe är mycket social med alla så jag är mycket nöjd med honom. Han kommer säkert att visa sej väl framme på drevproven inkommande år. Det är nu slut jagat pga. snödjupet om ryggen skall hålla på honom.

(Hälsingar från Minna i Åbo, Strategiska Sture " Remu" 10.12.2010)

Hei!

Tässä muutama kuva Remusta. Hieno koira siitä on kasvanut, sekä kooltaan, että luonteeltaan. Myös ajohaluja löytyy. Heti kun näkee tutkaa laitettavan lataukseen, menee viereen nukkumaan, ettei vaan unohdeta matkasta. Kyytiä ovat saaneet niin peurat kuin hirvetkin. Harmi vaan että kaato vielä puuttuu.
Remulla on myös mahtava taito kävellä takajaloillaan pitkiä matkoja. On yritetty kieltää hyppiminen ilosta, kun kotiin tullaan, joten seisoo sitten vieressä kahdella jalalla.
Antaa leikata kynnet hyvin selällään maaten ja muutenkin hoitotoimet sujuu ongelmitta. Nyt täytyy keskittyä jatkossa enemmän näyttelyharjoitteluun, koska se on jäänyt vähälle.

Hauskaa joulunodotusta sinne kaikille!!

T. Minna, Jukka, pojat, Remu ja Fasu

07.12

(Hälsningar från Jyrki, Tammela, Samvetsgranna Sami "Oiva"  07.12.2010)

Terveisiä Tammelasta

Viime Lauantaina (4.12.2010) onnistuin lopulta kaatamaan Oivan (Samvetsgranna Sami) ajosta peurapukin.
Ajoa ehti kulua n.40 minuuttia ja ajo kävi enimmillään n. kilometrin päässä.
pojalla on hyvä kuuluva ajoääni, ennen ylös saantia "herättelee" hiukan mikä on passimiesten mielestä mukavaa
kuultavaa.
Yöjäljen päästä peura löytyy yleensä aika nopeasti, mutta haku ilman yöjälkeä vaatii vielä hiukan parantamista.
Peura- ja kaurisajoja on ollut melkein joka viikko, mutta vasta nyt saatiin siis tämä 6 piikkinen pukki nurin.

07.12

Bild från Jere, Rikus (Ritari Rickard) husse.

(Hälsningar från Pekka i  Sibbo ,Risto Räppääjä , "Riku II" 07.12.2010)

Hei, Mukavaa Joulua & Vuodenvaihdetta.
Terveisin
RR&Pekka

(Hälsningar Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 04.12.2010 )

Moro

Tänään sitte lähdetiin vaan metsälle vaikka lunta tulikin melko runsaasti. Ja kyllä se Veksu sieltä ajettavaa löysi. Ketun perässä se pinko reippaasti, mut se loppui hiukan ennenaikojaan kun kettu sujahti rivitalon kokoiseen kantokasaa. Onneks koira ei yrittänyt perässä. Johan se olis ollu jossain syvyyksissä juurenpalassa liivistään kiinni niin siinähän sitä olis ollu naurus pidättelemist ku olis joutunu sitä sieltä etsimään! Mut kyllä se jätkä ajaa! Ohessa muutama kuva tältä päivältä.

T. Veksu & Co.

(Hälsingar från Minna i Åbo, Strategiska Sture " Remu" 26.11.2010)

Hei!
Jukan piti myös tänään lähteä metsälle Remun kanssa, mutta täällä pakkanen sen kun kiristyy. Intoa kyllä Remusta löytyy. On jo ajanut hirveäkin ja peuraa muutaman kerran. Ja tietty noita jäniksenjälkiä löytyy takapihalta joka päivä. Ei meinaa kakalle keritä aamuisin kun joka jäljen perään pitäisi lähteä.

Hauskaa pikkujoulua sinne kaikille!!

(Hälsingar från  Juha i Hollola, Pojken Peter Pan 26.11.2010)

Moi!

Tässä nyt muutama kuva Kekestä. Osa kuvista otettu jo aikasemmin en ole vaan saannu aikaseks lähettää.
Siitä Keken ekasta metästys reissusta ...
Lyhyesti reissuhan meni niin että, aamupäivä kierreltiin metässä ja vaihdettiin paikka aika usein että oltais löydetty yölliset jäljet. Makkaran ja kahvin jälkeen ajateltiin vielä kerran vaihtaa paikkaa jos vaikka jälkiä löytyis.

Matkalla ajateltuun paikkaan tapasin metsästyskaverini joka oli nähnyt rusakon n.10min ennen kun paikalle satuttiin ja kaveri kysy josko laitettaisiin keke jäljelle.

No ei muuta kuin auto parkkiin ja koira jäljelle 300m kun oli tieltä kävelty niin Keke tajus oikeasti että joku elukka on tehnyt niitä jälkiä, jättänyt hajuja ja intoa löyty todella. Siitä koira ei mennyt kuin hetki niin alkoi haukku kuulumaan ja ajoa kesti ehkä 5min. Ajo loppui tiehen ja koira ilmeisesti seurasi jälkiä tietä pitkin mutta ilman ääntä.
Kaverin kanssa yritettiin selvittää että, mihin päin keke on mennyt ja ei saatu sitä selvittetyä niin ajateltiin että laitetaan tulet ja odotellaan.

Odottelua kestikin 1,5 tuntia kun sitten mulle soitettiin Lahden löytökoira paikasta jonne "ystävällinen" poliisi oli vienyt "pienen" ja "väsyneen" koiran kun oli juossut tiellä!
No ei ollut ensimmäinen kerta kun meidän perheestä joku viedään valtion kyydillä lämpimään koppiin yöksi, mutta onneksi keke oli putkassa vain tunnin ja pääsi vapauteen =)!
Olihan ainakin ikimuistettava ensimmäinen ajo!

(Hälsningar från  Tanja i Maskusta ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  25.11.2010)

Morjens Mervi!

Tässä vähän Sisun kuulumisia syksyn varrelta! Sisu aloitti metsästyskauden jo varaslähdöllä! Osku lähti ruokintapaikalle ja otti
Sisun mukaansa, vähän haistelemaan ajatuksella...no toisin kävi. Sisu nappas rusakon jäljet ja ponkaisi perään, ei tutkaa, ei liiviä!
Meinas tulla hätä! Onneksi meijän Roope (13v.)oli mukana ja lähti perään minkä kintuistaan pääsi ja pysyi näkösällä. Siinä otettiin eka pieni ajo ja kauhia pelästys että mistä se koira löydetään.

Sittemmin on metsällä käyty noin joka toinen viikonloppu. On ollu ajopäiviä ja "metsäretkiä". Viime viikonloppuna ajeli pätkän
rusakkoa ja peuraa, Osku oli ihan mielissään keikasta. Osku on myös ollut ajotuomari-kurssilla, ja raportit ovat toisinaan melko
tyhjentäviä kun hän hommaansa harjoittelee samalla :).

Ollaan myös harjoiteltu näyttelyjä ajatellen. (Sun ei oo tarvinnut potkia viemään koiraa näytille, Sirke on sen hoitanut sun puolesta!)
Käytiin syksyn aikana muutamissa Match Showssa, ja yhdessä ihan oikeessa koiranäyttelyssäkin, alkusyksystä Köyliössä.
Ja Sisuhan loisti! Pentuluokassa vain Sisu ja Veksu, meidän aikana satoi vähän ja Veksun kehän aikana kaatamalla.
Tuomari piti Sisusta kovasti, katsoi hampaat tarkoin, ja vielä sormella kokeili, olin varma et hylätty tulee, koska yhden hampaan
kärki on edelleen väärällä puolella. Hyvät lausunnot ROP-pentu ja vielä kunniapalkinto, vau! Veksukin sai hyvät arviot, riekku vain
hihnassa, tässä kohtaa poikien rooli oli vaihtunut, yleensä Sisu riehuu ja Veksu on kauniisti!

Siis pähkinänkuoressa, syksy mennyt hienosti ja Sisusta kasvanut persoonallinen ja tosi kiva koira. Edelleenkin hän
on sitä mieltä ettei kynsiä tarvitsis leikata, kun on niin kurjaa hommaa. Mut aina ne on leikattu Sisun vastustuksesta
huolimatta.

Jatkamme harjoituksia täällä Maskussa, ja kuulumisia tulee kun on jotakin kerrottavaa...

t.Tanja

(Hälsningar Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 24.11.2010 )

Moro

Veksun kanssa on ahkeraan käyty metsällä melkein joka vkloppu, mutta ei kuitenkaan hulluntavalla ajatettu. Kahden koiran kanssa kun on samana päivänä niin toinen saa vaan pientä liikuntaa kun toisella on enemmän ohjelmaa. Välillä on vaan hiukan päästy irti juoksemaan metsälle. Ajoakin sieltä tulee ihan mukavasti ja jätkä etsii ahkerasti hajuja. Peuran perässä on oltu ja myös pupujen. Vain kaato puuttuu kun puuttuu ne passimiehet. Pari kertaa on saatu passikaveri mukaan. Ei tunnu lumi ja pakkanenkaan haittaavan, se on vaan hauskaa kun voi haukata lunta ja pelmuta valkoisessa pöllyävässä.

Täällä Nousiaisissa peuroja on ihan omiks tarpeiks ja vaikkei olekkaan meidän metsästysaluetta niin ollaan käyty narun päässä aika lähellä laumaa ja siitä se kiljunta alkaa kun ei päästetä irti :) Mut haju ja elukka on nyt varmalla yhdistetty että mikä siellä hajun edessä oikeen juoksee. Innostusta ei ainakaan puutu! Toivotaan että saatais joku kaato vielä tänä talvena.

Nyt mullakin on vihdoin se metsästyskortti että saa nähdä mihin se sitte johtaa tulevaisuudessa. Onko munsta koskaan mitään apua missään metsätouhussa enemmän Jannelle ja koirille. Jää nähtäväks.

Huomiselle toivotaan maltillista lumimyrskyä koska Veksun "isoveikalla" Pertillä olis elämänsä eka ajokoe..Sitä odotetaan jännityksellä mitä siitä tulee. Nyt ei näytä hyvältä koska kaks maailman laiskemman näköistä mäyräkoiraa koisii takan edessä sen näköisenä et jos mentäis vast keväällä ulos seuraavaks. Jätkät on molemmat kyl sen sortin nautiskelijoita et huh huh :)

T. Veksu & Co.

(Hälsingar från Leena & Harri, Kausala (Linda Lyxlott "Lotta" ja Söta Sexiga Sussi) 21.11.2010)

Tänään oli avanto uinti päivä, mäyräkoira (Sussi) ensin ja minä perässä vaatteet päällä pelastus hommiin. Autolle oli matkaa n 1km, onneksi Leena piti autoa lämpöisenä. Nyt kuivatellaan itseä, vaatteita ja kännykkää.

( Hälsingar från Peter & Anette, Pargas, Mysiga Malena, ”Madde” 20.11.2010)

Hej!
Här är pojken och flickorna färdiga för dagen =) Ollis Kölvi, Mattssons Ofelia och Våran Madde!
Hälsningar från Pargas

(Hälsingar från Leena & Harri, Kausala (Linda Lyxlott "Lotta" ja Söta Sexiga Sussi) 10.11.2010)

Hei
Peura ajo alkoi n 9.26. Hukka tuli n 10.10 jolloin Sussi kävi minun luona metsäautotiellä,  olin menossa katsomaan hukkaa ja metsäautotiellä oli hirvien jäljet yli tien. Sussi lähti samantien  ajamaan hirviä (emä ja vasa) reilut 10 min.
Kuvassa ajo joka alkoi Piikkisten pellon reunasta ja vaihtui hirviksi Sutilammen metsäautotiellä.

terv Harri

(Hälsningar från  Leenalta & Harrilta, Kausala (Linda Lyxlott "Lotta"  och Söta Sexiga Sussi)31.10.2010)

Hei
Tässä Lotan  tämänpäiväinen jäljestämä hirvi
Harri

(Hälsningar från Päivi Kukkila "Masi", Nyfikna Nils, 10.10.2010)

Hollanninkielinen nimeni muuttui tänään ruotsinkieliseksi…

Masi oli mukana juhlatamineissa…

T. Päivi

(Hälsningar från  Juha & Mervi i Iittala ,Sluga Slösaren Sulo, 05.10.2010)

Moi!

Pistin muutaman kuvan Sulosta.
Kaivoin noita tähtihetkiä.

Olemme harjoittaneet metsällä käyntiä varsin maltilla jottei tapahdu mitään peruuttamatonta.
Koira on jo kerran metsällä olleena lunastanut paikkansa vakikokoonpanossa halutessaan.

Me kuitenkin pidetään jäitä hatussa emmekä rynni tänä syksynä vielä "sata lasissa"

Hauskaa syksyn jatkoa sinne Ahvenanmaalle

Yhteistyöterveisin;
Juha

Juhan kertomus kuvineen aukeaa uuteen ikkunaan tästä

(Hälsningar från Merja & Kari Pemar (Proffsiga Patrick "Karo" 26.09.2010)

Hei pitkästä aikaa, Karo on pysynyt terveenä ja reippaana, joskin hieman "pänkyränä" pikku mäykkynä. Leikkikaveriksi käy niin toinen mäyräkoira kuin irlanninsusikoirakin, suuren egonsa takia Karo tosin "välillä" unohtaa kokonsa ja kuvittelee olevansa suurempi kuin onkaan.
 
Koko kesä ollaan harjoiteltu metsästystä ja viimein eilen saatiin vuoden ensimmäinen kauris kiitos Karon. Ohessa muutama kuva Karosta metsästysvalmiina ja saaliinsa kanssa.

Merja & muut Kauhaset

(Utställning hälsningar från Päivi Kukkila "Masi", Nyfikna Nils,18.09.2010)

No niin, näin siinä kävi – mielestäni kyllä hyvä arvostelu, mutta…

Masi ei todellakaan pidä vesisateesta eikä oikein edes märästä maastosta, joten se liikkui kehässä tosi laiskasti. Jos maa ja ilma olisi ollut kuiva… jos ja jos… =)

mutta kyllä tuomarikin sanoi minulle, että liikkeiden takia hän antaa eh:n – näin ymmärsin..

Kaiken lisäksi Masi oli ainoa uros nuorten luokassa, joten se oli meillä sitten nopeasti ohi. Jälkeenpäin ajateltuna sen olisi sittenkin pitänyt olla avoin-luokassa…

Olisi saanut vipinää kinttuihin, kun muitakin olisi ollut kehässä.

-         18 months

-         Bigger size

-         Very good masculine head with correct expression and bite

-          normal lenght of neck

-         Good forechest

-         Standing and going with forefeet in french

-         Normal angulation behind

-         A bit flat in the croup

-         Moves very narrow in behind and without inspiration  (kiitos huonon kelin L )

-         Excellent coat and colour

-         Kind temperament

(Hälsningar Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 18.09.2010 )

Tänään taas säätä uhaten olimme epävirallisessa pentunäyttelyssä Turussa ja tulos oli 1. ja punainen nauha :) Koira liikkui hienosti ja myös seisoi mukavasti. Ehkä alkaa oivaltamaan mikä on kehässä liikkumisen idea..Tai sitten oli vaan muuten hyvä päivä. Tuomarina tänään oli Esko Nummijärvi.

Paperissa luki seuraavaa: Rotutyyppi hyvä. Uros jolla on kaunismuotoinen pää, pitkä hyvä kaula, selässä pieni painauma, hyvä lantio, hieman pysty häntä. Hyvä pitkä rintakehä, suorat liikkuvat raajat. hyvät kulmaukset. Karvapeite voisi olla karkeampi. Koira liikkuu varmasti ja on kehittynyt valmiiksi.

Tämän päälle sit vielä menin pentukehään mätsärin puolelle kun aikaa oli ja sieltä tulos oman luokan voitto ja BIS 4 sihen päälle. Höpöhöpöpuoleltakin ollaan siis iloisia 5 kilon ruokapussista ja kassillisesta roinaa sekä kahdesta kehällisestä hyvää harjoittelua. Bis kehän aikana satoi kaatamalla.

Että ihan mukava päivä kaatosateesta huolimatta

T. Veksu & Co

(Hälsningar från  Tuomas i Tavastehus, Nojsiga Nelli 11.08.2010)

Terveisiä Hämeenlinnasta.

Sattumalta sain kohtuulisen kuvan meidän tytöstä. Nautiskelee elämästä kotona mutta veri vetää metälle.

Viime syksynä näytti jo ajuri veret mukavasti. Ajoi rusakkoa kimakasti ja seurasi peuraa. Yhtään kaatoa ei ole ammutta vielä. Kaksi kaadettua peuraa löysi pimeästä metästä joten verijäljellekin on taipumusta.

Viikonloppuna näytti todellisen luonteensa kun ajoi supin oma-aloitteisesti risukasapesästä metsään. Muutaman minuutin ajon jälkeen sai kiinnni ja kävi arkailemattta niskaan ja ravistelin supin selväksi. Supi ei tosin ollut vielä täysikasvuinen.
terv. Tuomas

(Hälsningar från  Tanja i Maskusta ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"

&

 Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 06.08.2010 )

Tervehdys mantereelta.

Tässä kuulumisia Veksulta ja Sisulta.

Pojat on kasvaneet huimaa vaiutia jo ihan mäyräkoiruuden näköisiksi. Tuskin muistaa enää millaisia palleroita ne hetki sitten oli. Vilkkaita jätkiä ovat kumpainenkin. Melko usein veljekset pääsevät telmimään keskenään ja siitä ei sitten puutukkaan menoa ja meininkiä. Aivot narikkaan ja hyrskynmyrskyn. Siihen sekaan vielä Pertti-Mäyris ja Topi-Beagle niin homma on melko nopeatempoista. Toistaiseksi kaikki 4 urosta tulee toimeen ihan hyvin kimpassa.

Veksu on osoittanut kesällä olevansa melkoinen uimamaisteri. Pulahtaa viilentymään aina kun on mahdollisuus ja keppiäkin hakee merestä reippaasti. Täysverinen venekoira siitä on myös tullut. Ohessa kuvia jotka kertovat kyllä stressitason laadun merellä olessa :) Molemmat jätkät voivat ainakin vielä oleilla pihalla vapaana...kuinka mahtaa olla hetken kuluttua kun päästään riistanhajun tuntumaan, tilanne voi muuttua. Pojat ovat molemmat myös yltiöiloisia ja ihmisystävällisiä, missä on ihmisiä, siellä ainakin myös Veksu. Nukkumapaikkakin löytyy melko varmalla jonkun jaloista tai ainakin samasta huoneesta, jota vaihdetaan sen mukaan, missä omat ihmiset oleilee.

Veljekset ovat luultavasti lähdössä yhteiselle näyttelyreissulle lähitulevaisuudessa, kunhan trimmaaja ensin käy kylässä. Veksulla ainakin niin karvainen naama että puoliksi hävettää laittaa kuvia tänne! Sisu on huomattavasti sivistyneemmän näköinen :)

Ohessa kuvia veljeksistä.

Loppukesän terveisin Veksu ja Sisu + omat ihmiset

(Bilder från Sarilta & Jannelta i Rahe, Oolannin Oscar,04.04.2010)

(Hälsningar från Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 25.06.2010)

Hyvää ja rauhallista juhannusta täältä saaresta! T: Sirke, Janne ja kansimiehistö Pepe ja Veksu

(Hälsningar från Ari  Mynämäki, Krutkubben Kurt "Nuusku" 19.06.2010)

Hej ja kesäiset terveiset Myniksestä

Olin tänään Nuuskun kaa Pöytyällä ja sieltä saatiin seuraava
arvostelu:
Över medelstor av god typ .
aninge grov skalle korekt bett bra hals o rygg. välutveclad bröstkorg.
altför knappa vinklar munt om ger korta skuttiga steg. utm
pälskvalitet.

EH   2

jotta sillai hyvin meni vai mitä?

(Hälsningar från  Juha & Mervi i Iittala ,Sluga Slösaren Sulo ,12.06.2010)

 Rolig video om Playadel Bergs Sluga Slösaren Sulo & en harunge.

(Hälsningar från Iida, Tammerfors, Rinsessa Ruusunen "Saga" 12.06.2010)

Hei,

Saga toipui hyvin nopeasti flunssastaan ja nyt ollaan sitten saatu tehoste rokotuksetkin hoidettua. Pikku neidissä riittää energiaa ja se leikkikin yksi päivä uuden mopsi kaverinsa kanssa 3 tuntia yhtä menoa! Mahtaako nimessä olla ennuste, mutta meidän Rinsessa Ruusunen on todellakin oikea hienosto leidi. Hänen korkeutensa ei suostunut pihalle menemään sateessa, istui vain terassilla kun äiti yritti houkutella sateessa sitä tulemaan ulos. Sitten kun Sagan sai sinne, hän rupesi etsimään lähimpää ovea tai sateen suojaa ja esittämään mielipiteensä säästä hyvinkin selkeästi. Kivahan se on ettei sateella tarvitse pitkälle pihalle mennä, mutta toivotaan että neiti karistaa hienohelmaisuutensa vähän vanhempana! Metsässäkin ollaan liikuttu ja siellä Saga on kuin jänis ja jyrkemmätkään kohdat eivät ole ongelma, korvat vain lepattavat kun hän pomppii eteen päin maastossa.

T: Saga ja hänen henkilökuntansa

(Hälsningar från Jyrki, Tammela, Samvetsgranna Sami "Oiva" 27.05.2010)

Terveiset Tammelasta

Kaikki on sujunut pennun kanssa mainiosti. Kutsumanimi on nykyään Oiva ( koska naapurissa on pieni poika, jonka nimi on Sami ajattelin, että on paras vaihtaa.) Oiva on aivan mainio mäykyn alku, utelias,rohkea, oppivainen ja kiltti. Metsässä ollaan kuljettu pieniä retkiä useita kertoja viikossa.
Vielä ei riista kovasti kiinnosta ja hyvä niin, kyllä sitä vanhempana ehtii. Lyhyellä verijäljelläkin oltiin, alkoi vähän arastellen, mutta loppuun päästiin
hyvin ja jäljen päässä ollutta peuran jalkaa kannettiin ja pureskeltiin iltaan asti.


Terveisin Jyrki Hakala

(Hälsningar från  Karoliina & Ville, Lammi (Jålande Johanna"Maura") 25.05.2010 )

Hei!

Liitteenä kuva Maurasta ja jälkikokeen tuomaroineesta Petri Pelkosesta. Koepaikkana Heinolan Paistjärvi 23.5.2010, kokeen järjestäjä Lahden seudun mäyräkoirakerho. Mauran tulos VOI1 46p (maksimi 50p.) Kolmanneksi paras voittajaluokan koira, sama pistemäärä kuin voittajallakin.

Voittajaluokassa oli kaikkiaan yhdeksän koiraa. Lisäksi kuvia synttäri/valiokahveilta maanantaina.

Tässä kertomus koeen tapahtumista

Niinhän siinä sitten kävi, että menin hetken mielenhäiriössä ilmoittamaan Mauran oman alueemme mäykkykerhon mejä-kokeeseen. Mielenhäiriössä siksi, että tiesin varsin hyvin, että Ville ei ehdi Mauraa ohjaamaan ja korvaavaa koejälkeä meistä ei ollut kumpikaan tehnyt aiemmin. Kaikilla potenttiaalisilla jäljentekoavuilla oli kyseisenä viikonloppuna muuta menoa, mutta kokeen järjestäjä lupasi ottaa ummikon mukaan kokeeseen ja hankkia kokeneen jäljentekoparin. Niinpä sitten lähdin lauantaina 22.5. soitellen sotaan kohti Heinolaa "elämysmatkalle" suomalaiseen mejämaailmaan. Maura jäi vielä kotiin keräämään voimia ja Ville lähti peltotöihin.Heinolan Paistjärvelle oli kokoontunut sekalainen seurakunta erirotuisia koiria omistajineen. Kaikkiaan kokeeseen osallistui 18 koiraa,joista 9 oli voittajaluokassa. Rotuina oli erilaisten mäykkyjen lisäksi niin rhodesiankoiraa, labbista kuin yksi parsonikin. Jäljentekoparikseni sain rhode Edenin omistajan Lauran, jonka kanssa pääsin sitten todenteolla opettelemaan jäljenteon saloja. Kiitos Laura opastuksesta! Teimme yhden avoimenluokan jäljen ja yhden voittajaluokan jäljen.

Ensin jäljet suunnistettiin metsään kokeen järjestäjän ilmoittamaan paikkaan oikean muotoisiksi ja pituisiksi. Seuraavalla kierroksella jälki veretettiin ja merkit vaihdettiin vähemmän näkyviin. Tosin eipä sitä koiraa sieltä kuuden metrin narun päästä paljoa voisi ohjata, vaikka tietäisikin, missä jälki kulkee...

Lauantai meni siis iloisesti helteessä hyttysten seassa metsissä samoillen ja hieman meinasi nukkumatti vaivata illalla kotiin ajaessa.

'Sunnuntaiaamuna kello viisi pakkasin autoon unisen mäyräkoiran, jälkivaljaat ja puolikuutiota vaihtovaateita ja suuntasin takaisin kohti Heinolaa.

Koepaikalla söimme aamiaista ja ylituomari Petri Pelkonen piti tuomaripuhuttelun osallistujille. Jäljet arvottiin ja koirille pidettiin laukauksensietotesti. Vähitellen ekat koirakot lähtivät tuomareiden kanssa maastoon ja koe alkoi.

Minun piti ennen Mauran suoritusta opastaa meidän tekemälle jäljelle tulleen suoritus eli hakea ensin kaatosorkka edelliseltä jäljeltä, kuskata sorkka, tuomari ja tuomarin eväät omalle jäljelle ja viedä kaato metsään paikoilleen. Vasta sitten lähdimme tutkaileman miten pk-mäykky Tilliltä sujuisi jäljestys.

Eli metsässä kulki ensin mäyräkoira ja narunpäässä koiran ohjaaja. Perässä tulivat tuomari ja opas. Opas oli siis porukasta ainoa, joka tiesi tarkalleen mihin ja miten jälki oli tehty. Tilli jäljesti hyvin ja reipasta vauhtia ja opaskaan ei eksynyt jäljeltä suurista epäilyksistään huolimatta.

Tilli pääsi lähes kaadolle saakka, mutta valitettavasti tuoreet sorkanjäljet olivat kiinnostavampia kuin kuollut sorkka ja muuten loistava suoritus ei saanut aivan arvoistaan loppua.

Jätin tuomarin seuraavalle jäljelle ja lähdin keskuspaikalle syömään lounasta ja stressaamaan Mauran suoritusta. Tilanteen kruunuksi alkoi sataa tihuttaa.

Mäyräkoira otti tilanteen aivan rennosti ja heräsi oikeastaan vasta kun ajelin meidän koejäljelle odottamaan tuomaria ja opasta. Jälkivaljaat päälle saatuaan Maura oli aivan innoissaan lähtemässä metsään.

Koemaastokin oli ahvislaiselle aivan sopivaa, nimittäin ihan kuin Bergössä. Koemaasto vaihteli eri jäljillä melkoisesti lähes avokalliosta kuusikkoon ja hakkuuaukeista rantakoivikkoon. Arpa siis saattoi ratkaista enemmän kuin arvasikaan.

Pääsimme lopulta alottamaan Mauran koesuorituksen tuomari Petrin ja opas Joonaksen kanssa. Maura osoitti olevansa varsin pätevä ja kulki alkujäljen erinomaisen tarkasti. Ensimmäinen makaus ilmoitettiin hienosti pysähtymällä ja nuuskimalla ja veretön katkokulmakin meni varsin tyylikkäästi. Jäljen jatkuessa narun päässä hermoilleen ohjaajan epävarmuus alkoi vaikuttaa jo koirankin suoritukseen ja Maura teki loppupätkällä useamman tarkistuslenkin, ei kuitenkaan hukkaan asti. Makaukset 2 ja 3 mentiin ohi vierestä (eihän niihin ole tarvinnut ennenkään pysähtyä...) mutta neljäs makaus löytyikin jo taas ja samoin suon reunasta myös kaato. Maura oli ihan innoissaan hommasta ja ohjaajakin huokaisi helpotuksesta.

Mitään en kuitenkaan pystynyt tässä vaiheessa arvioimaan suorituksen tasosta, paljonko haittasi jos ei löydä kaikkia makauksia ja vähän poikkeaa jäljeltä?

Nyt tarvitsi enää käydä purkamassa pois merkit omatekemältä jäljeltä ja siirtyä keskuspaikalle odottamaan tulosten julkistusta.

Jälkeä purkaessa kastuin lopulta aivan läpimäräksi ja löysin mukavan läjän korvasieniä. Eihän niitä voinut sinnekään jättää, joten pussiin vaan ja mukaan. Metsästysmajalla kuivat ja puhtaat vaatteet olivat hieno asia ja korvasienet lahjoitin avoimen luokan tuomarille Tuulalle. Mä tykkään kyllä sienestää, mutten tehdä sieniruokaa...

Lopulta kaikki koirat, ohjaajat ja tuomarit saatiin pois metsästä,tulokset oli saatu kirjattua ja järjestykseen ja palkintojen jako saattoi alkaa.

Kunkin koiran kohdalla luettiin koekertomus jäljestyksen kulusta ja kerrottiin palkintosija ja pisteet. Lopulta lueteltiin jo VOI1-tuloksen saaneita koiria ja Mauran nimeä ei oltu vieläkään mainittu. Siis mullehan ei ollut kukaan kertonut, että tässä mentiin paremmuusjärjestyksessä.

Maura oli lopulta kokeen kolmanneksi paras koira tuloksella VOI1 46p (maksimipisteet 50p) Ykkönen ja kakkonen saivat saman pistemäärän, mutta olivat tietyllä osa-alueille parempia,joten järjestys meni sen mukaan. Maura on jo Ruotsin jälkivalio ennestään, joten meille siis riitti tämä yksi ainoa VOI1-tulos Suomesta Suomen jäljestämisvalion eli FI JVA-arvoon. Eli Maura on nyt kahden maan jälkivalio pienimmillä mahdollisilla koemäärillä. Upea suoritus!

Palkintojen jälkeen otettiin pakollinen tuomari ja koira-poseerauskuva. Tuomarin kommentti jäljestyksestä oli, että erinomainen suoritus koiralta, mutta ohjaaja voisi luottaa koiraan enemmän, se tietää kyllä mitä tekee... Oikeassa oli kyllä, mutta kun mehän siis vaan lähdettiin katsomaan milaista puuhaa tämä suomalainen mejä on ja tarkoitus oli, että Ville tulee sitten joskus ihan oikeasti kokeeseen. No mehän hoidettin sitten Mauran kanssa naisten kesken homma kotiin. Tuskin uskon itsekään=)

Kuten kaikkia suuria urheilusankareita, myös Mauraa juhlittiin "mitalikahveilla". Maanantaiksi osui myös J-pentueen nelivuotissynttärit ja Maura sai hienon lihapullilla koristellun kakun. Isäntäväki kohotti lasit kuohuvaa hienolle koiralleen. Että sellainen elämysmatka meillä tällä kertaa.

Karoliina

(Hälsningar från Late  Kimito, Saris Sparsamma Sara,13.05.2010)   Terve! Tuossa tuoreet kuvat koiruudesta, kaikki on mennyt hyvin. T:Late

(Hälsningar från Pekka i  Sibbo ,Risto Räppääjä , "Riku II" 24.04.2010)

Mervi Hi, mainio kaveri tämä RR.  On oppivainen, utelias/rohkea (ei tyhmän..) Nenä ja pää 100% ok. Paino nyt 5kg ja kohta vien Rikun 2. rokotukseen. Terv/MVH Pekka Sariola Sipoo PS Paukkuarkuudesta ei tietoakaan ja kahden kissan "pestis"

(Hälsningar från Pekka i  Sibbo ,Risto Räppääjä , "Riku II" 19.04..2010)

Hei Mervi,

koira/Riku on sopeutunut erinomaisesti tänne luokseni!!
Kaikilla oma paikka laumassa.

Syö, lepää, ja touhuaa sisällä/ulkona. Viihtyy hyvin autossa,
omassa lepopaikassaan ja tuntuu jo hyvin ymmärtävän minun
puheeni(äänenpaino) ja "viittomiseni"
Oivaltaa uusia asioita nopeasti ja RR:llä terve rohkeus/uteliaisuus.
Siinä paljon superlatiiveja ja ansaitusti...

Tällä viikolla tulee mm. rokotukset hoidettua (aika varattu e-lääkäriin).

MVH Pekka Sariola

(Hälsningar från Jere i Mistiala, Ritari Rickard "Riku",08.04.2010)

Heippa!
Ilmoittelen tässä vaan, että Leijonanmielellä elämä alkaa olla uomissaan.
Yöllä riku viellä piippaa, mutta viime yönä herätti vain kerran.
Ronjakin alkaa tottua eikä arista kuin pureskelua.
Jarno menee ensi viikolla metsästäjäkurssille ja parin viikon päästä
olisi metsästäjäntutkinto. (Saas nähä kui äijän käy).

T: Jere M.

P.s. Talutushihnassakin menty jo yli kilsan lenkki.

Nya Bilder från Paula , Villmanstrand, Jycken Jonny "Onni" & Oolannin Oj Oj Olga

Vårvinter bilder

Hälsningar från Sari & Janne Brahestad, Oolannin Oscar,04.04.2010)

Hei.

Viimeinkin nuo valtavat lumikinokset alkavat sulaa. Vettä ja kuraa siis
riittää. Oscari pääsi maaliskuussa mukaan jääsukellusleirille. Oli siinä
ihmettelemistä kun isäntä hävis jään alle. Naapurin bordercollie-Danalla on
juoksuaika ja Oscari on mennyt siitä ihan sekaisin. Itkee ja valittaa
sisällä eikä ruokaakaan voi lemmentuskissaan syödä. Lisäksi nypin Oscarin
ensimmäisen kerran nyt pääsiäisenä. Kohta varmaan naapurit ilmoittaa
eläinsuojeluun, että koira ei saa ruokaa eikä sillä ole karvojakaan, laiha
karvaton raukka. Eipä tartu lumipallerot enää. Karvoja ja lämpimämpiä kelejä
odotellen Sari, Janne ja Oscar.

(Hälsningar från  Marja-Leena på  Åland ,Pinglan Pia Paula ,04.04.2010)

Piin, 16 vk, (Pinglan Pia Paula) kanssa on sujunut oikein hyvin. Tässä kuvassa olemme haistelemassa metsän tuoksuja Kastelholmassa. Kovin kauas emännästään Pii ei vielä lähde, mutta metsäkauriin jälkiä lähtee kyllä seuraamaan ja haukkuu välillä pitkiä kantoja ja jotain sellaista, mitä emäntä ei näe. Harmi, ettemme ole vielä kohdanneet kauriita, että näkisi, miten Pii silloin käyttäytyy. Lumi on juuri nyt upottavaa myös pikkumäykyn alla siellä missä sitä vielä on. Siitä huolimatta metsälenkit lienevät niitä kaikkein halutuimpia.

Marja-Leena Annala & Pii

(Hälsningar från  Juha & Mervi i Iittala ,Sluga Slösaren Sulo ,03.04.2010)

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu" ,28.03.2010)

Heipä hei!

No huh huh, saatiin koirat kotiin perjantai-iltana, ja rättiväsyneenä. Matka sujui hyvin ja kotona tapaaminen
Topin kanssa sujui loistavasti. Topi-herra tuntui tietävän että se on ihan vauva! No eilen sitten ihmeteltiin paikkoja
tutustuttiin uuteen kotiin. Eka yö Isännän ja Emännän makkarissa, tuloksena levännyt koira ja väsyneet ihmiset.
No sitten toinen yö, hyvä suunnitelma, pentu pesuhuoneeseen ja Topi kodinhoitohuoneeseen, portti väliin
jotta säilyisi näköyhteys.... no parku tuli illalla kun sinne piti jäädä. Aamulla vastassa olikin takkahuoneessa
Sisu!! Siis matkalla kaksi koiraporttia, ja molemmista läpi, kyllä kannattaa olla hoikka ja joustava!
Ja epäilen muutenkin, että joku varmasti vaihtoi yöllä pentua, virtaa meinaan tuplasti enempi kuin eilen.
Sisu on ollut tosi reipas ja rohkea pentu. Ei oikein malta syödä, ku on niin paljon kiinnostavaa touhua.
Jatkamme harjoituksia, kuulumisiin Tanja ja Sisu
 

(Hälsningar från Sirke & Janne i Nousiainen ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 28.03.2010)

Morjens!

Nonnii, matka takana ja hetki kotonakin. Tuntuu tästä Sven-Erikistä, jota nyt kutsumme nimellä Veksu, niin tulla melkoisen sinnikäs tahtopakkaus! Kertakaikkiaan mikä päättäväisyys kaikessa! Mitään ei pelätä, kaikkea mennään katsomaan ja mietitään vasta sitten jos oli hyvä idea, jos sittenkään :) Kyl meitin Pepe oli pentuna paljon rauhallisempi tapaus. Saas katsoa millainen koiruus Veksusta kasvaa. Varmasti sinnikäs ja peloton.

Muttä tässä siis muutama kuva matkalta ja pari kotoa.

T. Sirke, Janne, Pepe ja Veksu

(Hälsningar från Kimmo & Pia  i Kutajärvi  ,Riski Riitta " Martta" ,28.03.2010)

Moi!

Martan alias "Riski Riitan" kotimatka sujui erittäin hyvin. Oli erittäin hyvä idea ottaa yhteinen hytti Sagan "Rinsessa Ruususen" kanssa. Tytöt nukkuivat autossa melkein koko matkan laivalle asti. Laivalla tutustuivat yhdessä hytin vessaan, mutta, kun ei ollut hätä, niin kävivät nukkumaan vessan lattialle, josta ne siirrettiin Sagan koppaan yhdessä. Noin tunti ennen Turkuun saapumista oli pakko herättää molemmat sikeästä unesta, molemmat söivät erittäin niukasti. Martta teki pissan ja kakan lehden päälle, mutta Saga oli hieman hämillään eikä tehnyt kumpaakaan. N. 15 minuutin sitkeän heräämisen jälkeen alkoi tytöille tulemaan virtaa ja hyttiin tuli vauhtia. Kokolattia matto yritettiin yhteistuumin repiä irti ja muutakin mukavaa piti keksiä. Iidan varpaat ja Pian puntit olivat kovilla, tuli sinne muutama pissikin hytin matolle ja kaatui myös vesikuppikin. Mutta verrattuna viereisiin hytteihin, meillä hytti oli luovutettaessa hyvässä kunnossa,
tosin roskis täynnä sanomalehtiä.
Automatka Turusta Hollolaan sujui hyvin nukkuessa, ihan muutama viimeinen kilometri piti osoittaa, että hengissä ollaan ja vähän jo kyllästyttää.
Tutustuminen uusiin ystäviin labradori-poitsu Elmoon ja Enkeli-kissaan sujui iloisissa merkeissä, Martta ei ujostellut yhtään, vaan oli erittäin kiinnostunut uusista kavereista. Samaa ei välttämättä voi sanoa Elmosta ja Enkelistä, jotka olivat hieman varautuneita uudesta tulokkaasta. No, tänään on sitten jo kannettu leluja uuden kaverin eteen, mutta, kun sitä ei kiinnosta muu kuin tassujen pureminen, niin se tuntuu vähän Elmosta tunkeilevalta.
Kaikenkaikkiaan alku uudessa kodissa on sujunut enemmänkin kuin hyvin. Koko talo on jo rohkeasti haisteltu... häntä heiluu kokoajan kiivaasti, hieman jo väsyttäisi mutta ei malta.

terveisin

Kimmo & Pia

(Hälsningar från Päivi Kukkila "Masi", Nyfikna Nils,23.03.2010)

Moi!

Niin se aika on mennyt, että Masikin on tänään 1 vuotta! J

Ohessa pari kuvaa pojusta, komea poikahan pennusta kasvoi… ja kiltti!

T. Päivi