Här är (tyvärr bara på Finska) en rörande berättelser om "Karu", Vidar Vid Villebråd, som försvann på jakten 2012.

Han jagade älg över ryska gränsen men lyckligt kom tillbaka till Finland.

 Ägaren kunde bara se på hundpeilen när hunden stannade i Ryssland bara 2 km från Finska gränsen. Då var hunden på väg tillbaka men stannade och vilade efter att hade jagat redan7 timmar. Gränslinjen mellan Finland och Ryssland är där 12 km brett och man få inte gå dit och leta sin hund.

Peilens ström tog slut på nästa dag så man kunde inte mera veta var han befinner sig.

Lyckligt nu han kom tillbaka och hittades efter en vecka just före kalla vinter började på alvar.

Berättelsen publicerades i Finska taxklubbens Mäyräkoiramme tidning december 2012

Karun pidempi jahtireissu

(Kuvien copyright Juho Tornberg)

En arvannut millainen viikko olisi edessä, kun päästin karkeakarvaiset mäyräkoiramme Karun (Playadel Bergs Vidar Vid Villebråd, 1 v 4 kk) ja Hallan (Rowanberrie´s Vanilla, 3 v 5 kk) jäniksen hakuun Kuusamon itäosassa perjantaina aamupäivällä kolmisen viikkoa sitten.

Perjantai 5.10.2012

Pian koirien irtilaskun jälkeen aamupäivällä klo 11.00 alkoi railakas kahden koiran yhteisajo. Karu lähti eteen ja Halla pienen jälkitarkastuksen jälkeen heti perään. Näinhän sen pitikin mennä. Ei muuta kuin odottelemaan passiin tuohon suon ja pellon väliseen kapeikkoon. Ajo lähti loittonemaan suoraan itään päin ja päättelin saman tien, että edessä onkin hirvi jäniksen sijaan.

Siirryin takaisin autolle ja lähdin ajamaan parin kilometrin päähän tielle koiria vastaan. Karu oli jo ehtinyt tien yli, mutta Halla tuli noin puoli kilometriä perässä, joten sain sen tienylityspaikalta kiinni ja autoon. Tiejälkien perusteella Karun ajossa oli yksi aikuinen hirvi. Karu jatkoi tiukkaa ajoa koko ajan kohti itää.  Lähdin siirtymään autolla jälleen muutaman kilometrin seuraavalle lähimmälle tielle ajosuunnassa. Myöhästyin muutaman minuutin ja ajo jatkui edelleen kohti itää ja Venäjän rajaa, jonne matkaa oli enää vajaa kilometri. Pysäköin auton ja jatkoin GPS-paikannuksella jalkaisin ajon perään. Ajo siirtyi edessäni rajavyöhykeelle. Pillitykseni ja ajon keskeytys ei Karua näyttänyt kiinnostavan, vaikka takana oli jo noin kahdeksan kilometrin ajo. Ajo eteni rajavyöhykkeellä kohti etelää ja seurasin perässä vyöhykerajalla olevaa pitkospuupolkua pitkin, sillä rajavyöhykeellehän on ehdottomasti pääsy kielletty.  Tiesin, että rajalla on riista-aita, joten en vielä ollut tilanteesta kovin huolestunut. Tiesin myös, että edessä tulisi vastaan joki, joka viimeistään pysäyttäisi Karun etenemisen.

Harmikseni huomasin GPS-tutkan näytöltä, että ajo siirtyi kaikesta huolimatta Venäjän puolelle. Riista-aidassa oli täytynyt olla hirvenmentävä aukko ja mäyräkoirahan pääsee harvahkosta riista-aidasta helposti läpi.  Ajo jatkui siitä sitten suoraan itään, enkä voinut muuta kuin jäädä seuraamaan tilanteen etenemistä.

Huolestuin, kun näin että ajo jatkuu koko ajan edelleen suoraan itään – syvemmälle Venäjän puolelle. Mietin mm. sitä, että kuinka pitkälle Suomen kännykkäverkko toimii ja kuinka kauan GPS-tutkan akun virta riittää rajan takana. Soitin jahtikaverilleni Jarille, joka tekee yrityksessään Ultrapointin GPS-tutkan softaa ja kyselin ohjeita mm. viransäästöasetusten laittamiseksi koiran tutkaan, jotta tilanteen pitkittyessä ainakin GPS-signaali toimisi mahdollisimman pitkään. Aavistukseni oli jo silloin, että tässä voisi vielä muutama tunti vierähtää, vaikka ajon alkamisesta oli kulunut jo kolme tuntia.

Ajo eteni koko ajan kohti itää, vaikka etenemisnopeus oli jo kovasti hidastunut Karun ollessa tuolloin 3 - 4 kilometriä Venäjän puolella. Kokenut jahtikaverini Olli soitti minulle ja pyysi tuleman välillä hänen majapaikkaansa entiselle kyläkoululle syömään ja lepäämään. Jätin paitani Karulle merkiksi ylityspaikan kohdalle vyöhykepolulle ja lähdin Ollin luokse koululle.

Seurasin tilanteen edistymistä Ollin keittiön pöydän äärestä koko loppuiltapäivän. Ajo eteni edelleen kohti itää – nyt jo 10 kilometriä Venäjän puolella. Iltahämärän tullessa huoli alkoi kasvaa. Mihin hemmettiin asti tuo ajo oikein meneekään?

Illalla kuuden aikoihin, iltahämärän tullessa, ajo vihdoinkin näytti päättyvän. Karu alkoi siirtyä paluujälkeä takaisin kohti Suomen rajaa edeten todella hitaasti vain noin kilometrin tuntivauhdilla. Koiran täytyi olla jo umpiväsynyt tuossa vaiheessa, koska takana oli  seitsemän tunnin yhtäjaksoinen ajo ja matkaakin oli kertynyt yhteensä 21,6 kilometriä. Se on hurja määrä nuorelle mäyräkoiralle.

Tyytyväisenä tilanteen käänteestä lähdimme kolmen jahtikaverini Ollin, Pertin ja Pekan kanssa takaisin vyöhykerajalle pitämään tulia ja odottelemaan koiran palaamista. Istuimme ison nuotion äärellä koko illan rajalla. Välillä pillitimme ja huutelimme Karua. Karu palasi hitaasti Suomen suuntaan paluujälkeä muutaman tunnin.

Nuotiopaikallemme saapui yllättäen vieras hirvikoira ja parin puhelun jälkeen selvisi, että se oli ollut todennäköisesti samalla reissulla Karun kanssa Venäjällä. Karua ei kuitenkaan kuulunut takaisin. GPS-signaalit loppuivat iltamyöhällä 3,5 kilometrin päähän Suomen rajasta, vaikka akuissa piti edelleen olla virtaa jäljellä. Päättelin väsyneen koiran menneen yöllä lepäämään sateensuojaan johonkin koloon tai luolaan tai sitten pahimmassa tapauksessa se olisi joutunut suden saaliiksi.

Lauantai 6.10.

Yö meni torkahdellessa ja kännykän tutkanäyttöä vilkuillessa. Yhdeltä yöllä tuli yksittäinen signaali jälleen samasta paikasta, mutta ei muuta. Aamulla soitin rajavartioston päivystykseen ja ilmoitin tapahtuneesta. Rajamiehet tulivat käymään paikan päällä ja takastamaan tilanteen.  Paljonkaan ei ollut heidän puoleltaan tehtävissä. Periaatteena on, että koiran ylitettyä rajan odotetaan kaksi vuorokautta ennen kuin ollaan yhteydessä Venäjän rajaviranomaisiin. Useinmiten koirat tulevat sillä välin itsekseen takaisin. Sovittiin, että palataan asiaan maanantaiaamuna, ellei koira ole palannut sitä ennen.

Aamupäivällä haravoin rajavyöhykkeen polkua reilun kilometrin matkalta läheltä ylityspaikkaa koiraa huudellen ja pilliin vihellellen. Karusta ei ollut kuitekaan mitään havaintoja.  Tässä vaiheessa tilanne vaikutti sen verran huonolta,  että soitin kotiin ja kerroin pala kurkussa vaimolleni Riitalle tilanteesta.  Hän päätti ajaa Oulusta kaverikseni koiraa etsimään Kuusamoon. Haravoimme rajanpintaa yhdessä iltapäivän. Karusta ei näkynyt edelleen jälkeäkään. Teimme varmuuden vuoksi rajanylityspaikan lähelle koiralle pesän retkipatjasta, viltistä ja pressusta. Jätimme paikalle myös koiranruokaa.

Riitta palasi poikien luoksi yöksi Ouluun. Sovimme, että jään Kuusamoon ainakin maanantaihin asti koiraa etsimään.

Sunnuntai 7.10.

Aamuvarhaisella ajelin mökiltämme Rukajärveltä taas rajalle Karua etsimään ja huutelemaan. Ruokakuppi oli koskematon eikä koirasta ollut edelleenkään mitään havaintoja. Välillä kävin avustamassa Hallan kanssa hirviporukkaa hirven jäljestämisessä. Iltapäivällä ja illalla partioin jälleen rajalla. Päivän aikana levisi tieto Karusta tehokkasti alueen taloihin sekä monen ystävällisen ihmisen avustuksella Facebookin välityksellä koiraihmisten tietoisuuteen. Puheluita, avuntarjouksia ja koiranhaukuntaäänien tarkastuksia oli lukuisia pitkin päivää, mutta ei havaintoja Karusta. Ajelin yöksi mökille mieli maassa. Jo kolmas yö oli tulossa ja sää oli sateinen ja kylmenemässä. Toivonkipinä oli maanantaissa ja rajamiehiltä mahdollisesti tulossa olevassa avussa.

Maanantai 8.10.

Lähdin taas heti aamulla rajalla etsimään Karua, mutta jälleen ilman tuloksia. Rajavartiostosta ilmoittivat, että komentajalta oli tullut päätös virka-avun pyytämisestä Venäjältä. Venäjän rajavartiostolle oli ehdotettu, että etsinpartio voisi lähteä Venäjän puolelle samana päivänä klo 15.00. Minun tulisi olla valmiina lähtemään mukaan, mikäli venäläiset sen hyväksyisivät. Lähdin valmistautumaan yllättävään ulkomaanmatkaan. Vein Hallan hoitoon siskon luokse Kuusamon keskustaan. Juuri kun kaikki alkoi olla valmista raja-alueelle lähtöön, ilmoitti rajavartiosto, että etsintäoperaatio ei onnistuisikaan vielä maanantaina, vaan se siirtyisi tiistaille. Venäläiset olivat vahvistaneet rajan ylitysajaksi tiistain 9.10. klo 14.00.  Pettymykseni oli tietenkin suuri. Serkkuni Juhan kanssa sovimme, että hän käy illalla vielä etsimässä koiraa rajan pinnassa. Jo neljäs yö oli tulossa, eikä koirasta ollut tietoakaan, mutta onneksi seuraavaksi päiväksi oli varmistunut rajamiesten etsintäoperaatio.

Tiistai 9.10.

Aamupäivällä etsin Karua omatoimisesti rajan pinnassa, mutta edelleenkin ilman tuloksia. Iltapäivällä hyvissä ajoin ennen sovittua aikaa olin valmiina rajalla Venäjän reissuun. Neljän miehen venäläis-suomalainen rajamiespartio Juha Hietalan johdolla saapui paikalle sovitusti ja lähdimme veneellä Venäjän puolelle vesireittiä pitkin. Ajoimme moottoriveneellä jokea pitkin noin neljä kilometriä itään uskomattoman hienossa koskemattomassa erämaisemassa. Oli helppo uskoa, että alueella ei liiku muita kuin riistaeläimiä.

Kävimme jalkaisin tarkastamassa kaikki viimeiset koiratutkan muistiin jääneet reittipisteet sekä niiden ympäristöt. Minkäänlaisia jälkiä elävästä eikä kuolleestakaan koirasta löytynyt. Koko aluetta rajalle asti emme ehtineet etsiä, koska takaisin Suomen puolelle oli tultava ennen pimeää. Matkalla takaisin huomasimme, että Karu oli menomatkalla uinut hirven perässä pienen joen yli noin kolmen kilometrin päässä Suomen rajasta. Ajattelin, että palatessaan väsyneenä se ei varmasti ole enää jaksanut uida joen yli toistamiseen, sillä se ei ollut uinut vielä koskaan aikaisemmin. Tulokseton etsintäoperaatio päättyi yhteiseen makkaran paistoon Suomen puolen rajatuvalla ystävällisen ja avuliaan rajapartioryhmän kanssa.

Tiistai-iltana jouduin lähtemään jo kohti Oulua työkiireiden vuoksi. Mieli oli aika maassa kun auton nokka kääntyi kohti Oulua. Onneksi serkkuni Juha lupasi vielä keskiviikona aamupäivällä käydä etsimässä koiraa rajan pinnassa ennen hänen omaa kotimatkansa Helsinkiin. Pyysin Juhaa ulottamaan etsinnän kauemmaksi pohjoiseen koska ajattelin, että Karu on sen näkemämme joen vuoksi mahdollisesti siirtynyt paluureitillä enemmän pohjoiseen jos on Suomen puolelle sieltä ollenkaan osannut palata.

Keskiviikko 10.10.

Keskiviikkopäivä vierähti töissä Oulussa. Juha ilmoitti, että koirasta ei ollut edelleenkään havaintoja. Soitin vielä toiselle serkulleni Penalle, jonka tiesin rakentavan mökkiä pohjoisempana olevan Särkiluoman järven rannalla. Pena lupasi katsella niitä seutuja, jos Karu tosiaan olisikin kulkenut pohjoisemmaksi rajan takana näkemämme jokiesteen vuoksi.

Torstai 11.10.

Hiljaista. Ei mitään havaintoja koirasta. Karun etsintäilmoitus levisi myös hirvikoiramiesten Facebook-ryhmässä. Ajattelin, että viikonloppuna ovat taas Kuusamon metsät täynnä hirvikoiramiehiä, joten ehkä joku voisi löytää koiran. Todellisuudessa toivo Karun löytämisestä alkoi jo hiipua.

Perjantai 12.10.

Hiljaista. Olin lopettelemassa iltapäivällä työpäivääni ajatukset jo tulevan viikonlopun Kuusamon mökkireissussa, kun puhelin pirahti. Serkkuni Pena soitti Särkiluoman tieltä. Häntä vastaan oli tiellä kävellyt pieni musta mäyräkoira, jolla oli punainen tutkapanta kaulassa. Sanoin Penalle, että jos koira tulee helposti syliin ja nuolee kasvot, niin se on varmasti Karu. Pena sanoi, että niin se juuri teki. Karu oli löytynyt!  Tunnelma oli katossa tämän ilouutisen jälkeen! Soitin heti Riitalle ja pojillemme ja Karun kasvattajalle Merville Ahvenanmaalle, Hallan kasvattajalle Tarjalle Kuusamoon, eläinlääkärille ja monelle muulle.

Eipä oltu koskaan ennen lähdetty yhtä hyvillä mielin ja nopeasti ajamaan kohti Kuusamoa. Oli mahtavaa nähdä koira reilun viikon jälkeen. Karu oli todella väsynyt ja nälkäinen, mutta silti häntä heilui entiseen tyyliin jälleennäkemisen riemusta. Karun paino oli pudonnut viikon aikana rajusti. Normaalipaino sillä on noin 8,6 kg ja heti reissun jälkeen painoa oli vain 6,5 kg. Koira oli säälittävän laiha ja luut hieman lonksuivat lihaksien vähyyden vuoksi, mutta muuten se oli hyvässä kunnossa. Luvattomasta Venäjän reissusta huolimatta karanteenia ei tarvittu, sillä rokotukset olivat kunnossa eikä mitään ulkoisia haavoja tai ruhjeita ollut.

Kaksi viikkoa myöhemmin

Karu on kuntoutunut hyvin ja painoakin on tullut jo puolitoista kiloa takaisin. Eilen kävimme Karin ja Hannun kanssa Hailuodossa jänisjahti mielessä. Ajatuksenani oli tarkkailla, miten Karu käyttäytyy metsässä ja varmistaa ettei sille ole jäänyt viikon metsäreissusta mitään traumoja.

Päästin Karun irti autolta ja jo hetken päästä oli jänis ajossa. Ajo päätyi kylläkin tiehukan vuoksi lyhyeen. Toisessa paikassa lähti ajo noin 20 minuutin haun jälkeen ja nyt edessä olikin siten vaihteeksi taas hirvi. Kahden kilometrin ajon jälkeen sain koiran kiinni ja turvallisesti autoon. Reissu osoitti, että Karu on palautunut ja entisellään.

Positiiviset kokemukset Hallan kanssa harrastamisesta oli saanut  meidät vakuuttuneiksi siitä, että mäyräkoira on meidän perheelle juuri oikea koirarotu. Kun lähdimme toissa kesänä Ahvenanmaalle Playadel Bergsin kenneliin hakemaan uutta mäyräkoiran pentua, oli toiveenamme saada toinen  ”täydellinen” koira. Emme arvanneet, että saadessamme Karun saimmekin paljon enemmän. Saimme ystävällisen ja nöyrän kotikoiran, mutta samalla lahjakkaan jälkikoiran ja supersinnikkään ajokoiran, josta kehittyy vielä harjoituksen ja kokemuksen karttuessa loistava metsästyskoira.

Oulussa 28.10.2012

Vesa Tornberg 

(Hälsningar från   Patrick, Sverige , Stockholm ,  Unika Ulrika " Svea"  24.12.2012 )

Hi

 Här är det is så man kan köra skoter. Jag har en släde bakom som taxarna åker i det går fint. Svea mår fint nu har hon ätit sönder 6 mobiler för mig sen var det läskigt för ca 2 veckor sen hon smet stack ut o jaga till nästa ö på tillbaka vägen plurrade hon i 15 m från land jag gick ut till midjan men isen bar inte mig - hon tog sig upp på isen och jag lyckades locka in henne det var ruggigt sen fick vi gå in o värma upp oss. Hon är en frisk läkt och ett visst orosmoment alltid pigg o glad.

(Hälsningar från Tjorbjörn  i Särkimö, www Wiktor fi "Ross" 24.12.2012 )

Hejsan!

Ross har vuxit och blivit en älskad familjemedlem, flickorna tycker jätte mycket om honom.

Första halvåret var han ganska vild och ville bita i precis allting, men han har på sista tiden blivit lite lugnare. Ross har sitt eget rum som han sover i på nätterna annars är han fri att röra sig i huset. Ute är han nästan alltid fri att springa på gården när vi också är ute. Han har också en hage att vara i men där är han mera sällan, endast då alla är på jobb. Han har hållits bra på gården fast han emellanåt ej varit under 100% uppsikt, han har smitit endast en gång och då for han efter ett minkspår.

Skogsvana har han fått då han under hösten nästan dagligen varit på skogspromenader. Vi har försökt att undvika att jaga nått men han har jagat några minuter, med skall, ett okänt villebråd. Han har varit med och bekantat sig med bla. Vitsvanshjort och han visade ett rejält intresse för hjorten. Redan första gången började han riva och dra i hjorten, samt att det var första men också sista gången han morrade åt mig.

Vi har också provat att dra ett blodspår åt honom, det var i början på hösten och bara kanske 30-40 meter, men det gick jätte bra. Så till sommaren fortsätter blodspårsträningen.

Vi har planerat att gå med honom på utställning i april i Vasa.

Bifogar några bilder här, kvaliten är kanske inte den bästa men bilder e de ju!

Familjen Enroth och Ross
Önskar en God Jul och ett Gott nytt År!

(Hälsningar från  Tor i Sverige,  www Walborg fi "Tiki"  18.12.2012)

Hej Mervi, Vi har så smått börjat jaga med Tikki, hon söker fint i en radie av 50 till 100 meter när Otto och Mia har gått med henne. Hon tog upp jättefint och drev rådjuret i mer än en och en halv timme. Lite lång tid kanske. Sedan kom för mycket snö så vi får låta rådjuren vila till dess att det blir barmark igen.

Tikki är superfin i humöret. Lugn och försiktig. Hon skäller aldrig (förutom när hon jagar) och är väldigt snäll och glad.
Tor och passar samtidigt att önska god jul

(Hälsningar från  Ola i Sverige, www Waldemar fi "Sixten" 18.12.2012)

Hej Mervi!

Ja här är allt lugnt, ganska mycket snö här också, Sixten leker ubåt i snöhavet.

Spårträningen går bra, han har ännu tendens att låta sig luras av korsande spårlöpor.

Senaste spåret jag la, så började det snöa o det höjde svårighetsnivån, märkte jag, han började då sniffa i mina fotspår istället, eftersom dom inte var lika igensnöade.

Nu måste jag ta till andra spårläggare än mig själv, som han inte är bekant med, jaja..

God Jul, om vi inte hörs mer innan dess!!!

Med vänlig hälsning

Ola o familj

(Hälsningar från Päivi  i Vilmanstrand, Ylivoimainen Ykkönen "Etta"  28.11.2012)

Moi.

Etta voi hyvin ja kaikki on sujunut mukavasti.

Etta ja Minni tulee jo hyvin toimeen kuten kuvasta näkyy :D

(Hälsningar från Juha i Orimattila Ympäripyöreä Ystävä "Iivari"  28.11.2012)

(Hälsningar från  Ola i Sverige, www Waldemar fi "Sixten" 10.11..2012)

Sixten på utställning i Visby. BIR-valp, hederspris.

(Hälsningar från Pertti i  Launoinen, Ydinvoimainen Yedi 11.11.2012)

Moi! Meni hienosti,välillä piti vähän kiertää kun ei ollut verta ja Peura muutti suuntaa, Pimeässä korkeassa heinikossa n.puoli kilometriä. Ääntä tuli välillä vähän. Ei olisi löydetty ilman Yediä. T. Pertti

(Hälsningar från Tarmo i Mäntsälä, Magnifika Miika 25.10.2012)

Miikan supi saalis, yhteistoimin päästettiin päiviltä. Vähän huono toi kuva kun supi on puoliks veden alla.

Miikan eka kauris Mäntsälässä. Komeaa kuultavaa.

Tänään kaatu peura Miikalle. Ajoi 45min kunnes poika pääsi ampumaan sen ja ne oli kahdestaan metsäs.

(Hälsningar från Satu i  Jalasto,  Magiska Magnus "Poju" 21.10.2012)

Hei!

Pojulle saatiin kaato justiin:)

(Hälsningar från Päivi  i Vilmanstrand, Ylivoimainen Ykkönen "Etta" 21.10.2012)

Hyvin meni ensitapaaminen. Ellu ei ole innostunut leikkimään vaikka Etta kuinka haukkuu ja haastaa leikkimään. Ja kakka tuli sisälle :D

 On sopeutunut hyvin uuteen kotiin. Minni-dreeverikin on alkanut sietää pentua ja iltaisin vedetään hirmu rallia peräkkäin. Eli hyvin menee :D

(Hälsningar från Tjorbjörn  i Särkimö, WWW Wiktor Fi "Ross" 20.10.2012)

Hälsningar från Ross och hans familj

(Hälsningar från Peter i Pargas,  Mysiga Malena "Madde", 20.10.2012)

Terveiset täältä mantereen puolelta jahti kausi on avattu ja ekasta ajosta Maddelle ammutiin kauris, juoksu venytti vähäsen meidän aloitusta.

Terveisin Madde från Pargas

( "Totte"s bilderfrån Åland  Xpanderande Xerxes "Tyson" 17.10.2012)

Tysons första rådjur! 5 månader och 2 dagar så vart de skott efter 10 minuters drev!

(Hälsningar från  Valles familj från Esbo, Vittrings Vana Valle, 12.10.2012)

Syksyiset tervehdykset Espoosta!

Karinilta, Tuomolta, Timolta, Sarilta ja tietenkin Vallelta terkkuja! Valle liikkuu, nukkuu ja syö hyvin, hän on myös hyvin sosiaalinen ihmisiä ja koiria vastaan. Metsälläkin olemme Vallen kanssa käyneet moneen otteeseen, huomena Timo, Tuomo ja Valle menevätkin peura/jänis jahtiin Tervakoskelle. Tässä muutamia syksyisiä otoksia Vallesta. Terveisiä kaikille!

Terveisin: Karin, Tuomo, Timo, Sari ja Valle

(Hälsningar från Pertti i  Launoinen, Ydinvoimainen Yedi 02.10.2012)

Käytiin lenkillä, T: Pertti

(Hälsningar från Päivi i Tammerfors, Xploderande Xander "Otto" 31.08.2012)

Moi Mervi

Kiitos viestistäsi ja kutsusta Kuusamoon.

Yritän saada Voten nypittyä huomenna saaressa loppuun. Jäi vähän kesken kun keli muuttui viime viikonloppuna sateiseksi. Kuten kuvasta näkyy – lähes mäyräkoiran roppa ja villakoiran pää J. Eli joudumme jättämään tapaamisen tällä kertaa väliin. Katsotaan jatkossa, jos joskus päästäisiin teidän porukaan mukaan.

Muuten elo on meillä ”rauhallista”. Pojat viihtyvät hyvin yhdessä ja menoa piisaa. Meillä syödään ja nukutaan hyvin. Ja lähestulkoon kaikki ”vahingot” osuu jo paperille. Mökillä elämä on helpompaa ja saadaan nauttia matoista lattialla. Remmissä kulkeminen kaupungissa kahden koiran kanssa alkaa jos sujua mallikkaasti. Puistossa riittää ihastelijoita ja moni koiraystävä on toivottanut Oton lämpimästi tervetulleeksi porukkaan. Estoton, utelias ja sosiaalinen kaveri. Hyvää viikonloppua teidän koko porukalle.

Terveisin

Pauliina, Mikko, Vote ja Otto

(Hälsningar från Päivi i Tammerfors, Xploderande Xander "Otto" 17.08.2012)

Päiväunilla

(Hälsningar från  Ola i Sverige, www Waldemar fi "Sixten" 13.08.2012)

Hej Mervi!

Jag har idag kommit tillbaka till jobbet efter 6 veckors ledighet och nu är Helen hemma med Sixten.

Det har gått jättebra, som förväntat ungefär. Han är i stort sett helt rumsren, han är busig som han ska vara. Han är lite trång vad gäller kiss o bajsrevir än så länge och kan knipa ihop slutmusklerna anmärkningsvärt länge tills han kommer tillbaka till sitt revir men vi märker att reviret gradvis växer, dock.

Han har åkt mycket båt och det går jättebra, inte sjösjuk alls, somnar, kopplar av.

Han har ju även varit 2 veckor på Gotland och sniffat på kaninspår, (det var tokmycket kaniner i år), han stormtrivdes på Gotland, mycket fårskit att slafsa i sig…..

Han kan sitt, stanna, fot, sakta, varsågod, Hopp o lek, samt snart ligg.

Han är lyhörd, intelligent och har mycket integritet men också mycket kärleksbehov.

Han o Viktor älskar varandra.

(Hälsningar från Juha i Orimattila Ympäripyöreä Ystävä "Iivari"  07.08.2012)

Moi,
kiitos Iivari on kouluttanut meitä kiitettävästi, vai mitanpäin sen menee?

Kävimme eilen rokotuksessa, Eläinlääkäri sanoi seuraavaa: iso kokoinen pentu, erittäin ihmisläheinen, hyvin hoidettu, painoa oli 4 kg, purennasta, mene vähän purenta ristiin alaleuka aavistuksen pienempi, kastoaan tarkemmin seuraavan rokotuksen yhteydessä

Iivari nukkuu aamulla n. klo 8 asti ja nousee vasta kun työt nousevat.

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  & Ronja Ryövärintytär & Venla Vet Viltvägar

och från Sirke & Janne i Nousiainen  ,Svindyra Sven-Erik "Veksu"  07.08.2012)

Moro

Tulipa tehtyä Kesälomareissu Kuopioon, ohimennen kolme päivää inttinäytelmiä.

Pääosassa Veksu ja Venla. Kelit suosi todella loistavasti säätiedotuksen rankkasadeenusteista huolimatta. Emme kärsineet kertaakaan sateesta! Muutama kuiva pisara tuli alas sunnuntaina hiukan ennen kehää.

Tanjan kanssa ostimme oikein näyttelyteltan että ulkoisesti näytimme ihan pro näyttelynkävijöiltä ainakin ;) Veksu kulki kehässä joka päivä hienosti ja reippaasti, lauantaina oli ehkä hiukan tahmeampi, mutta se ei kuulemma näkynyt päälle, tuntui ainoastaan hihnan päässä. Veksu aloitti vaatimattomammin perjantaina ja lauantaina saaden EH:t molempina päivinä, mutta sunnuntaina sitten tuomari tykäs kovasti ja tulos oli ERI SA PU3 sekä vara CACIB.

Hieno oranssi rusetti tuli kotiinviemisiksi.

Pientä turnausväsymystä oli maanantaina havaittavissa sekä koirassa että emännässä, mutta tilanne on normalisoitunut ja pystyy jo ajattelemaan ensi lauantain Raision näyttelyä.

Terkuin  Sirke

(Hälsningar från Päivi Kukkila "Masi", Nyfikna Nils,24.07.2012)

Jeeeee - ravustus alkoi!

Tässä sitä tullaan kipinkapin laiturille, jotta ehtii mukaan - liivit vain päälle ja menoksi.

Hyvää kesää!

Toivoo

Masi ja kotiväki

Ravustuksen jälkeen on kiva jäädä laiturille makoilemaan…

- ja sitten onkin taas kivaa juosta täysiä saaressa… (huomaa pystykorvat :-D )

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  & Ronja Ryövärintytär & Venla Vet Viltvägar  20.07.2012)

Moro Ahvis-mami!

Venlan jälkiharjoitukset sujuivat hienosti! Neiti seuraa jälkeä tarkasti ja etenee hyvin, loppuosalla pieni hukka mutta selvittää tiensä takaisin jäljelle pienellä renkaalla. Sorkka kiinnostaa, sen kanssa pitää leikkiä ja vähän sitä piti maistaakin. Hyvin meni! =)

-Tanja-

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  & Ronja Ryövärintytär & Venla Vet Viltvägar  06.06.2012)

Moro!

Taas pidetty näytelmäharjoituksia...videotakin otettiin muttei vielä tullut julkaisukelpoista .

On jo pöydällä aika rento, jatkamme harjoittelua.

Rapsutuksia pennuille!

-Tanja-

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  & Ronja Ryövärintytär & Venla Vet Viltvägar  27.05.2012)

Moro!

Tässä kuva Turun helluntai-mätsäristä, kun Venla treffasi serkkunsa Uffen!

Kuva otettu kännykällä joten laadusta ei ole takeita...

-Tanja-

(Hälsningar från Tanja i Masku ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  & Ronja Ryövärintytär & Venla Vet Viltvägar 20.05.2012)

Moi Mervi!

Eipä tehty hukkareissua Kausalan Mejä-kokeeseen 18.5.2012.
Ronja VOI 1 45p. ja suomenjälkivalio heti ensiyrittämällä.
Tuomari ei kehuja säästellyt, vaikka matkalla meinasi valjaatkin kaksi kertaa irrota =)
Täällä ollaan nyt superylpeitä pienestä partanaamasta!
t.Tanja & co

(Hälsningar från "Vivis" familj från Sverige, Vidsökande Viveca, 14.05.2012)

Hej Mervi!!

Nu har Vivi varit på sin första utställning, jag tycker det gick bra för henne. Hon har inte fått direkt någon ringträning förutom när klubben hade ringträning förra måndagen. Jag hade en tjej från klubben som gick med henne, för hon bromsar för mycket när hon går med mig. Alla tycker hon är jätte söt...
Domaren tror att det beror på åldern att hon är för närvarande lite högre bak. Vädret var inget vidare det kom masor med regnskurar och alla frös.
Som du ser på kritiken så vill domaren gärna se henne i ringen igen (alla skämtade med mig och sa att nu Annika bär det av till Norge - för domaren var norska).

I fredags så var vi ute i skogen och gick ett träningsspår - nästan ett fullt anlagsspår. Det gick kanon bra så nu ska hon träna ett par spår till så är det dags för anmälan till anlagsspår.


Många hälsningar från Vidja -

Annika & Kenneth
ViVi & Nevil

(Hälsningar från Sirke & Janne i Nousiainen  ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 31.04.2012 )

Veksu var  vackraste strävhårig tax på taxklubbs utställning i Finland.

BRKL UTM, CK, (certifat kvalite), BRKKL 1, CERT, BH 1, BIR

(Hälsningar från Cati  Mariehamn, Underbara Urban "Fabbe", 23.04.2012)

Hej,
Här kommer några nya bilder av Fabbe, så att du har lite färskare material till hemsidan. Han är ännu lika glad, social och nyfiken som förut och lyckas charma de flesta han möter. Lite bortskämd har han förstås blivit med all uppmärksamhet, så han blir enormt besviken om någon går förbi utan att hälsa.
Det värsta bitandet har till all lycka gått över, men när han blir riktigt trött händer det ännu att han tuggar på köksstolarna eller tidningskorgen. Annars börjar han faktiskt bli en aning lugnare och lyssnar mer uppmärksamt än förut. Han förstår också överraskande mycket av det man säger till honom och lär sig nya saker varje dag.
Fabbe är kort sagt en glad och tillgiven tax med fin självkänsla, och jag är så glad över att han finns.
Ha det så bra och lycka till med alla din valpar!
Hälsningar, Cati

(Hälsningar från "Vivis" familj från Sverige, Vidsökande Viveca 13.04.2012)

Hej Mervi
Här kommer hälsningar från Vidja i Stockholm.
Regn, rergn och åter regn, nu hotar dom med snö slask också, så vi får vänta på våren. Ang prov så sänd in dem till Östsvenska Taxklubben så ska vi försöka att fixa det på bästa förmåga. Det är lite oklart med nya bedömningssystemnet (mellan SKK och våra tidigare bedömningar) men det löser vi inom klubben snart.
Imorgon lördag går sista delen i klubbens viltspår kurs - hoppas på uppeshållsväder.
Om - När du kommer till Stockholm vill vi gärna att du kommer och hälsar på - vi har ju som sagt var stor inhägnad tomt för alla hundar du har med.
- första bilden  första bekantskapen med viltspår -- andra bilden  är tagen härom dagen, ser ut som hon har ett jätte litet huvud, gentemot kroppen, OK hon har litet huvud men inte så litet.
Vi hoppas dessa bilder kommer fram.
Många hälsningar till er alla från
ViVi & Annika & Kenneth

(Hälsningar från Piia,  i Pargas , Utmanande Uffe 11.04.2012 )

No moikka!

Pian on ensimmäinen vuosi ikää täynnä.Laitan tässä muutaman kuvan nyt huhtikuulta, jotta näet hieman, miltä nykyään näyttää.
Pentuna mukaan saatu riepu on saanut kokea kovia, kuten kuvasta näkyy. Suurimmat tuhot olivat tapahtuneet hiihtoloman aikana, kun Uffe oli hoidossa. En tiedä, onko tavallista, mutta meidän koira syö kaiken, minkä irti repii. Mutta puolustukseksi on sanottava, ettei ole huonekaluja, mattoja tai vaatteita (pari poikkeusta) repinyt!
Luonteeltaan Uffe on melkoisen seurallinen eli meille voi kyllä tulla ihan vapaasti tutut ja vieraat sisälle, niin häntä vain heiluu. Myös ulkoillessa hän mielellään tervehtisi kaikki vastaantulevat ihmiset ja koirat ja kissat!
Ulkoilu remmissä on edelleen hieman ongelmallista. Jos mukana on toinen koira tai kaksi lenkittäjää matka etenee, kuten myös metsässä, mutta muutoin erityisesti aamuisin ja iltaisin ei suju niin hyvin. Välillä hän jää kuuntelemaan kaikkia ääniä, eikä liiku (kuin kotiinpäin). Välillä houkuttelulla mennään hitaasti eteenpäin, mutta esim herkut tai lelut eivät asiaa auta. Iltapäivisin on taas toinen vaihde päällä. On siis todellakin Utmanande Uffe.
Yritän ottaa jossain vaiheessa parempia kuvia, joita olisi mukava laittaa näkyville. Toivottavasti löydät näistä kuvista jonkin sopivan sivuille.
terveisin Piia

(Hälsningar från  Johan, Sverige , Stockholm , Underhållande Uno" Gus" 09.04.2012 )

Alla älskar Gus!
Fler foton kommer snart. Han är extremt, snäll, pigg och väluppfostrad. Barnen är snälla och respektfulla så det fungerar utmärkt. Han är vältränad, går ute 2-4 timmar om dagen och väger 8.8kg. Är mest välkänd av familjen som den charmigaste taxen i området. Lagom hård mot andra hundar. Snäll och nyfiken utan att vara mesig. Jag brukar ofta hänvisa till playadel berg!
Hälsningar Johan

(Hälsningar från Kati i  Lakiala , Tuffa Tara Tar Ton " Manta" 07.04.2012 )

Moi!

Eli tänään oltiin Mantan kanssa ekassa näyttelyssä. Liikkuminen oli vähän pomppuloikkaa, mutta ilmeisesti myös muutama raviaskelkin joukossa oli...
Tuomarina oli Perttu Ståhlberg ja tässä arvostelu:
Pienikokoinen, erittäin hyvä tyyppi ja mittasuhteet, hyvä pää ja ilme, ikäisekseen riittävä eturinta ja rintakehä, selän tulee vahvistua, ylös kiinnittynyt ja kannettu häntä, niukasti kulmautunut takaa ja liikkuu lyhyellä askeleella, reipas luonne. JUN EH/1 (luokassa oli kolme koiraa)

Hieman reeniä tarvitaan, Mantalla oli nyt toista kertaa näyttelyremmi kaulassa ja joutui suoraan häkistä kehään, kun Mauri oli juuri edellisessä luokassa... Mutta olen tyytyväinen! Häntä ei mun mielestä ollut pystyssä vaikka se sen ihan antenniksi saakin...

Kevättä odotellen, Kati & Co

(Hälsningar från   Patrick, Sverige , Stockholm ,  Unika Ulrika " Svea"  10.02.2012 )

Hej Mervi
Våran Svea har växt på sig och är nu lite större o tyngre än taxen Cilla 7år. Svea har ätit sönder ganska mkt men det börjar lugna sig sist var det min mobil som blev skrot. Taxarna funkar mkt bra ihop.
Jag har släppt svea i höst på hare o rådjur hon har haft fina drev och är mkt energisk ett rådjur har vi skjutit för henne o fler lär det bli nästa år. Imorgon ska vi förmodligen släppa henne på hare på en grann ö.
Isen har nu lagt sig här o vi kan åka skoter på isen

Mvh Patrik med fam o hundar

(Hälsningar från "Vivis" familj från Sverige, Vidsökande Viveca 07.02.2012)

Hej Mervi!!!

Vilket dåligt samvete jag har för att jag inte har hört av mig. Först ska jag berätta att ViVi mår jätte bra.
Hon äter och har sina olater, går själv ut och in genom kattluckan, så Kenneth tyckte synd om vår andra hund Nevil, för han var för stor för kattluckan., så han sågade upp ett större hål och satt in en ny kattlucka, så nu springer de ut och in som de vill. OBS! Vi har hela tomten inhägnad så de kan varken komma ut i skogen eller på vägen. Trots detta så vill de ändå gå ut på sina promenader.
Nu har hon fyllt åtta månader och det firade hon med att börja löpa, så nu gäller det att hålla koll, en hund ute och en hund inne…
Det som grämer mig mest är det att jag har så dåliga bilder på henne så jag inte har skickat några.
Hon har fortfarande det sättet som du berättade om att hon sitter och tittar innan hon ger sig in i leken eller kommer på kommando eller vad som helst, jag tror hon måste tänka först. Jag förmodar att det går bort till hon börja att spåra/jaga på riktigt.
Vi har inte trimmat henne riktigt ännu – för nu har vi jätte kallt. Hon är svart som natten och har underbara mörka ögon. Jag hoppas hon får behålla en del av sin mörka färg då hon blir trimmad ordentligt.
Hur som helst ViVi mår jätte bra och är väldens underbarast lilla hund.

Många hälsningar från oss
Annika & Kenneth
ViVi och Nevil

(Hälsningar från  Ronny, Sverige Björklinge , Tekniska Tant Tanja " Luna"  06.02.2012 )

Hej

Allt går hur bra som hellst med !
Hon driver rådjur i 2 timmar nu och har väldigt fint skall.
Hon är en fantastiskt hund, hur lugn och fin som hellst hemma. Går jätte bra ihop med barn och andra hundar.
Vi hade inte kunnat önska oss en bättre hund!
Det enda är att hon är lite kräsen på torrfoder...vi har provat ALLT!
Nu får hon vom för att vi ska försöka få upp henne i vikt...har du några tipps för att hon ska äta bättre.....vi har provat med allt....
Ställa ner maten/torrfodret var 3 timme, låtit det stå nere hela tiden....ja allt...
Vi har funderat lite på hur väljer du ut hundarna till dom som köper av dig?
När tycker du att jag kan börja gå på jaktprov med henne??

Ronny

(Hälsningar från Karus familj i  Oleborg, Vidar Vid Villebråd, 29.01.2012)

Terveiset täältä helkkarin kylmästä Oulusta. Pakkasta -25.
Tänään eka kerran Karukin oli hieman nihkeästi lähdössä ulos. Se on aina ollut tosi reipas lähtemään ihan sama millainen on ollut sää. Karu tosiaan ajoi viime Sunnuntainan peuroja Porissa lumessa 1,5 tuntia. Fiilikset on vieläkin ihan katossa. Ei maltas odottaa, että pääsis uudestaan taas kokeilemaan. Hailuodossa voisi ajattaa jäniksiä kun siellä niitä on tosi paljon, mutta täällä alkaa olla vaan liikaa lunta ja nuo pakkasetkin vielä näyttää jatkuvan.

Ens syksynä voisi suunnistaa sinne Ahvenanmaan suuntaa kaurisjahtiin.
t. Vesa

(Hälsningar från Valles familj i  Esbo, Vittringsvana Valle, 14.01.2011)

Hei Mervi.

 Valle otti ensimmäisen kaurisajonsa viime sunnuntaina. Ajoa kesti 50 minuuttia ja poika tuli kutsusta takaisin. Tänään Kirkkonummella sama homma, nyt ajoon lähti peura ja ajoa kesti reilu tunti. Harmi vaan kun ei vielä ole Garminia, niin pieni epätietoisuus pääsi vaivaamaan. Autolle kuitenkin tuli ja odotteli siellä. Hyvältä näyttää. Kahden viikonpäästä Tervakoskelle kauden viimeisimpään peurajahtiin ja tositoimiin.

parahin terveisin, Timo Valle Tuomo ja Karin ja Sari

(Hälsningar från Sirke & Janne i Nousiainen  ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 24.01.2012 )

Tässä muutama kuva viimeisestä metsäreissusta josta tulikin Veksulle sulka pantaan. Haku, ajo ja palkinnoksi kaato. Mukavasti ovat molemmat koirat päässeet metsään ja kaatojakin on tullut ja hyviä ajoja. Jahteja on ollut ja molemmat koirat ovat toimineet hyvin.

Syyskausi oli kaikenkaikkiaan kaikinpuolin tuloksellista. Veksulle mäaj 1 tulos ja Pertistä KVA-A.(Odotamme kolmatta ykköstä koiraNetiin) Veksun urakka sillä saralla jatkuu ensi syksynä.

Kohta alkaa toiminta vaihtua taas kehähommiin kun metsästyskausi on ohi. Tarkoitus olis lähteä näyttelyihin jälleen. Tanja ja tytöt, Ronja ja Venla varmasti saadaan monelle retkelle mukaan.

Koirien pää ei tälläkään kertaan menny ihan sekaisin, vaikka jälleen putkahti perheenlisäystä ihmisolento puolelle. (Liekö myös V-pentuetta jollaintavoin...) Kolmas koirakin kuulemma vielä mahtuis joukkoon, sanoo Janne?! No, jää nähtäväks.

T. Veksu & Co.

(Hälsningar från Magnifika Miika husse Tobbe ,Åland , 15.01.2012)

 Miika med byten efter grytarbete

(Hälsningar från Päivi Kukkila "Masi", Nyfikna Nils, 10.01.2012)

Masi kutsuu henkilökuntaa paikalle.

Upp

phone: +358 405 294 391    e-mail: info(at)playadelbergs.fi

Bergövägen 968, AX-22220 Emkarby, FINLAND

       Copyright © All Rights Reserved. - KENNEL PLAYADEL BERGS