|
kuulumisia ja kuvia vuodelta 2008
Osa suomeksi,
osa ruotsiksi, mutta kuvat ovat kansainvälistä kieltä ;-)
(Mikko ja
Marja Lempäälä, "Jumbo", Majestäten Max, 29.12.2008)
Lähetän pari kuvaa Jumbosta. Meillä menee
täällä oikein hyvin. Koiravauva on kotiutunut tänne ja oli eilen
ennätysajan yksin kotona, 4 tuntia. Ihan kiltisti oli ollut, ei edes
yhtään pissaa tai kakkia lattioilla!
Tytöt ovat aivan ihastuneita
pikkumäykkyyn ja niin kyllä mekin. Ja tuntuu myös Jekku tykkäävän,
vaikka livahtaakin välillä toiseen kerrokseen karkuun korvien repijää.
Metsässäkin on käyty tutustumassa, Jekku ajanut pupua ja pikkuhaukku
katsellut ja ihmetellyt vierestä sekä päässyt maistamaan vähän riistan
sisälmyksiä.
Hyvää uutta vuotta 2009! T;Marja Ja Mikko
(27.12.2008 kuulumisia Jycken Jonny, "Onnilta"
Lappeerannasta )
Kinkunsulattelu ohjelmana
oli peurajahti. Samalla pääsi testailemaan joulupukin tuomaa uutta
gps-liiviä ja hyvinhän se päällä pääsi viilettämään. Viime viikollahan
kävi niin, ettei Onni jäänyt kuvattavaksi saaliin kanssa vaan jatkoi
ajoa karkuun päässeiden perässä. Tänään saatiin ajuri ikuistettua
samaan kuvaan saaliin kanssa. Maasto oli vaikeakulkuista, esim. paljon
leveitä ojia (= kylmiä kylpyjä) ja luntakin oli sen verran, että
taitaa uni maittaa ensi yönä. Haukusta päätellen taitaa tuolla vielä
unissaan jatkaa päivän urotekoja ...
(Kuulumisia
Kristinlta Västeråsista(Ruotsi) "Macke", Mästaren Marcus, 25.12.2008)
God Jul O Gott Nytt År
Önskar Tommy Kristina
Gabriella o Macke
(Leenalta Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta")24.12.2008)
Hyvän
joulun ja uuden vuoden toivotuksin
Harri,
Leena, Teemu ja Lassi, Aasa, Hilla, Lotta & Capri
(Helena,
Laura ja Reino Turku, "Fritz", Lustkurren Levi, 07.12.2008)
Terveiset 1-vuotiaalta reippaalta
Fritz-pojalta - ensiksi käytiin trimmauksessa a ulkonäkö muuttuikin
tosi siistiksi. Sitten vielä rokotuksiin lääkärin luo, tuli muuten hyvin
merkattua se vastaanotto, vaikka olihan siellä joku kieltotaulukin
siihen. Kaikki oli kunnossa , joten jatkan elämääni perheen
tassuterapeuttina ja ulkoiluttajana ja hätyyttelen fasaaneja ja oravia.
Paljon terveisiä Ahvenanmaalle,tv. Fritz
alias Leevi perheineen
(Yvonnelta Ahvenanmaalta (Lajban) 04.11.2008)
Hej Mervi!
Här kommer bilden på Lajban första rådjur, som fälldes i söndags den 2
nov-08 i Sund.
Den lycklige skytten är vår son Alexander Östergård.
Som sagt han är jätte duktig...det blev en riktigt lyckad jägare av den
lilla söta valpen...en underbar hund!!!
Många hälsn. Yvonne
(JV:tä
Vehmaalta,"Osku", Kloka Kristian, 05.10.2008)
Moi taas,olipa hieno aamujahti!
Oskun tunnin ajon jälkeen Juhani ilmotti puhelimessa:
Pukki NURIN!. JV
(JV:tä
Vehmaalta,"Osku", Kloka Kristian, 04.10.2008)
Moi,oltiin Oskun kanssa
aamujahdissa.Ensin tunti kauriinajoa,välillä kävi isäntää katsomassa ja
uusi ajo päälle.Kerrrankin sattu passipaikan valinta oikein ja
puolentunnin ajon jälkeen rusakon tuuri loppu. JV
(Yvonnelta Ahvenanmaalta (Lajban) 04.10.2008)
Hej Mervi!
Idag har jag varit på jakt, jag var jätte duktig, jag jagade både rådjur
o älg….
Här kommer några bilder på mig.
Hälsn. Lajban, Kjell-Erik o Yvonne
 
(Yvonnelta Ahvenanmaalta (Lajban) 17.09.2008)
Lattjo Lajban
on ollut Päivän Ahvenanmaalainen 13.09. Nya Åland lehdessä.
Reportaasi tästä
(Leenalta Kausalasta (Linda
Lyxlott "Lotta")03.09.2008)
Heippa!
Lotalle
saatiin kaato heti ekana jahtipäivänä! Ajo tosin ei ollut pitkä mutta
kun pupu tuli Harrin hollille niin näin kävi. Kyllä oli tyttökin
innoissaan, olisi varmaan syönyt sen saman tien.
T Leena
(JV:tä Vehmaalta,"Osku", Kloka Kristian, 05.08.2008)
Osku js Arska
jo jahtikautta odottelee,ja niin minäkin.No,sunnuntaina päästään jo
kyyhkyi koittaan.Pojat käytin eläinlääkärin puntarilla ja molemmat
painaa 10,5 kiloo ,joten painivat samassa sarjassa. JV
|
(30.06.2008
kuulumisia Jycken Jonny, "Onnilta" Lappeerannasta
)
Moi,
Valkealassa 25.6. Onni osallistui jälleen VAHI kokeeseen ja
kolmas kerta toden sanoi. Tuloksena oli toisen kerran hyväksytty
tulos. Eli ei ole syytä mennä nurkkaan häpeämään (kts. kuva)Näin
ollen tämä jäljestämisen muoto päättyy Ompulaisen osalta tähän (koira,
joka on suorittanut kokeen kaksi kertaa hyväksytysti, ei saa
enää osallistua kokeeseen). Isäntä=ohjaaja oli huipputyytyväinen suoritukseen
ja Onni saikin oikein luvan kanssa ;-) nukkua koetta seuranneen
yön sängyssä.
Paula |
 |
(Kuulumisia Nuuskulta, Krutkubben Kurt, Mynämäeltä
16.06.2008)
Moikka
Kevät meni
nopeasti ja kesä on hyvällä alulla. Nuuskun kaa olin mökillä viime
viikolla ja hän sai vapaasti juoksennella saaressa, mut sit neljäntenä
päivänä oksensi aamulla pari kertaa ja vielä illalla ainakin kerran
sisällä; mitä lie syönyt maastossa, seuraavana päivänä ei ruoka
maistunut ja oli vetämätön ja vain nukkui, lauantaina jo vähän käveli ja
söikin, sit sunnuntaina jo ruoka maistui ja lenkillä käytiin. Tulin just
lenkiltä ja sen päälle maistui ruoka.
Annoin hänelle
perjantaina pikkuisen särkylääkettä. Ruokana on ollut Bochin penturuoka
jonka muutin nyt aikuisen ruuaksi jonka rasvaprosentti on 10 ja lisäksi
annan päivittäin jauhelihaa.
Misään kokeissa
eikä näyttelyissä ei ole käyty mutta sit syksyllä mennään. Ei ole
onneksi kasvanut enää pituutta eikä paksuutta.
Mukava kaveri ja
todella lapsi ja ihmisrakas. Leikkii mielellään myös toisten koirien
kanssa joskin jää yleensä toiseksi; kokoero ja sit nuo pienikokoiset
nartutkin näyttävät sille pojan paikan.
Eli kaikki hyvin,
osaa todella nauttia auringon lämmöstä ja jopa josku hakeutuu varjoonkin.
Iloista ja
riemukasta Juhannusta teille kaikilletoivovat Nuusku, Ari ja Maija
(05.06.2008
kuulumisia Jycken Jonny, "Onnilta" Lappeerannasta
)
Tervehdys,
Onni päätti kesän kunniaksi vaihtaa lajia
eli VAHTImisen tilalla kokeiltiin VAHIa oivallisin tuloksin. Valkealan
metsissä 4.6. isäntä ja koira jäljittivät hyväksytyn tuloksen VAHI
kokeesta. Maasto oli kuiva ja kelikin "riittävän" lämmin, joten pojat
saivat tehdä ihan täyden iltapuhtoon maastossa.
Paula
(Lottalta Anjalankoselta (Ludvig Lurifax,"Rontti")25.05..2008)
Moi!
Liitteenä uusi kuva Rontista (Ludvig Lurifax). Se nypittiin pari viikkoa
sitten ja nyt on niin siisti poika. Pari viikkoa sitten käytiin myös
Hakiavan kennelissä tutustumassa kettuihin ja keinoluolaan. Kettua
näytettiin sille "tv-häkissä" ja poika hakkui sitä viitisen minuuttia ja
sitten vietiin kettu pois. Tyhjässä luolassa se liikkui ihan ok, tosin
melko hitaasti, mutta oli kuitenkin hyvin "kotonaan" siellä. Osasi mennä
myös ahdingoista läpi.
 
terkuin Lotta
(Helena, Laura ja Reino Turku, "Fritz", Lustkurren Levi,
10.04..2008)
Hei Mervi!
Fritz kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Ympäristö on tullut tutuksi
kävelylenkeillä, varsinkin kallioinen lähimetsä viehättää ja saa Fritzin
villiksi, siellä kun asustelee rusakkoja, fasaaneja, lintuja jne...
Muutama viikko sitten Fritz tajusi, että yläkertahan se taitaa ollakin
mielenkiintoisempi kuin hänen reviirinsä alakerrassa, joten ei kun
yläkertaan! (alas herra tosin täytyy kantaa).
Keväisin terveisin
Helena, Reino ja Laura
(Lottalta Anjalankoselta (Ludvig
Lurifax,"Rontti")13.03.2008)
Moi!
Liitteenä pari yritystä ottaa Rontista seisotuskuvia, mä en osaa
seisottaa koiraa pöydällä... Todellisuudessa on vielä kivemman näköinen
poitsu kuin kuvissa. Näyttää niissä myös näköjään vähän lihavalta
vaikkei kylläkään sitä mun mielestä ole-
Lotta
|
(11.03.2008
kuulumisia Sakulta Liedosta (Jam Jam Jenni,
"Siiri") ) |
|
|
Hei
Olemme tässä käyneet jonkin verran Siirin kanssa metsällä.
Helmikuun puolella saimme yhden rusakon ja viime viikonloppuna
yhden supin. Supi oli maaluolassa tässä lähettyvillä. Pari
metriä oli multaa päällä, mutta kyllä se sieltä lopulta saatiin.
Tuossa pari kuvaa. Ne on ikävä kyllä otettua kännykkäkameralla,
joten eivät ole kauhean hyvälaatuisia. Yksi kuva tuli myös
mukaan joulun ajalta.
Siiri
on saanut kovasti kehuja kaikista metsästysporukoista missä on
oltu. Se on niin jästipäinen ettei se anna periksi ajossa.
Terveisin,
Saku |
(kuulumisia Sanna-Marilta, Ylivieskasta(Juvelen
Jasmin, "Lyyti"10.03.2008
Luolaharjoituksissa käytiin viime viikonloppuna ja Lyyti on toiminut
ihan kivasti. Yhteen ketun kanssa ei ole kuitenkaan vielä päästetty.
Ajaessaan Lyyti antaa toisinaan ääntä ja toisinaan ajaa ääneti.
Valitettavasti riistaa Lyytille ole saatu ammuttua.
Sanna-Mari
(Annicalta Espoosta (Käcka Kjell "Nano")03.02.2008)
Hei
Idag var vi på valputställning på kabelfabriken i Helsingfors. Över 1000
hundar var anmälda, 2st 7-9mån strävhårigatax hanar. Det gick jätte bra!
Nano vann den andra hanen (röd) och fick kunniapalkinto (lila), sen blev
han ännu VSP!
Här bedömningen:
Reippaasti esiintyvä 8kk. uros. Hyvä pää, korvat, silmät ja purenta.
Tasapainoisesti kulmautunut. Riittävä eturinta. Runko tulossa. Hyvä
luusto ja käpälät. Hyvä häntä. Liikkuu reippaasti ja yhden suuntaisesti.
Hyvä karkea karva. Köyristää aavistuksen lanne osaaansa liikkeessä.
Mukava luonne ja esiintyy hyvin.
Hälsningar från Esbo, Annica, Tapsa, Piko, Nano (8,4kg)
 |
(Leenalta
Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta")06.02.2008)
"Lotta" ja gordonsetteri Aasa |
(Helena, Laura ja Reino Naantali, "Fritz", Lustkurren
Levi, 03.02.2008)
 |
Leevi
alias Fritz on ollut nyt tasan viikon meillä ja ihan mukavasti
on mennyt. Laivamatka meni myös hyvin. Leevi käyttäytyi koko
matkan ajan oikein rauhallisesti ja fiksusti. Ruoka on maistunut
hyvin samoin kuin unikin. Kerralla jaksaa olla hereillä 2-3
tuntia, mutta se onkin sitten hyvin aktiivista aikaa. Kaikki
uusi kiinnostaa kovasti ja välillä heittäydytään aika
riehakkaaksikin. Pari kertaa on jo lyhyesti pistäydytty
ulkonakin, mutta toistaiseksi vain ihan kotipihan piirissä.
Oheisena kuva Leevistä uudessa kodissaan.
Parhain terveisin
Helena, Laura ja Reino |
(Lotta Anjalankoski, "Rontti", Ludvig Lurifax,
01.02.2008)
Moi!
Liitteenä pari kuvaa Rontista täältä kotoa. Huomasin just et toisessa
kuvassa näkyy takana johtohässäkkä esimerkillisesti poissa pennun
ulottumattomista... ;)
Hyvin on jätkä sopeutunut tänne. Sisäsiistiksi alkaa pikkuhiljaa
oppimaan, tai siinä määrin kun nyt voi olettaa. Kun ollaan kotona niin
ei juurikaan tee sisälle vaan kiltisti ulos. Pidempiä aikoja sen ei ole
tarvinnut olla yksin kun minä olen päivät poissa ja Jannella on ollut
iltavuorot ja nyt yövuorot. Yöt se nukkuu labradorien isossa
metallihäkissä; tilaa on pienelle mäyräkoiralle reilusti! Nukkuu yöllä
kevyesti sen 7 tuntia, paperille tulee yöllä pissat ja aina ei
niitäkään. Ulkona saa olla tarkkana kun välillä juoksee karkuun niin
pirusti...
Lotta
.jpg)
(JV:tä Vehmaalta,"Osku", Kloka Kristian, 30.01.2008)
Moi,
Osku pääsi viimeisen viikonlopun yhteisjahtiin.Arskalla oli vaivaa
varpaissa ja joutui jäämään kotiin.
Hienosti sujui .Ekassa ajossa kaikilla kolmella mukanaolleella mäykyllä
oli ajot.
Osku lähti ajoon melkein heti irtipäästyään,20 minuuttia ajoa ja peurat
passimiesten välistä.Osku otettiin kiinni,kun oli menossa tien
yli.Kehuivat haukkua kivaksi kuunnella ja kuuluvaksi.Päivän viimeisestä
ajosta ammuttiin aikuinen naaras Oskun ajosta.
Osku lähti hirven jäljelle ja alkoi haukun kun passilinjassa pamahti.
Oli tullut peurojen jäljille ja juoksi haukkuen kaadolle.
Sunnuntaina Osku alkuun "kulki mukana"kun kai hajuja ei ollut. Toisessa
ajossa äkkiä häipyi ja aloitti ajon n.200 m.etäisyydellä..Peura läpi
passimiehen vierestä ja koira kiinni. Tuon löysi ilmavainulla ja ajoi
hienosti.
Ja isäntähän on tietty ylpeä "pienokaisestaan".
JV
Matsilta Nauvosta, Elli (kvicka Karemell)
29.01.2008
Under de
senaste sex veckorna har vår lilla valp utvecklats till en riktig
jakthund. Nu har hon hunnit med tre riktiga blodspårningar och fungerat
perfekt. För två veckor sen fällde jag Ellis första hare efter ett drev
på ca 15 minuter. Egentligen skulle vi jaga hjort, men hon drev så fint
att jag tyckte hon var värd en belöning. Och visst var hon glad!
I går drev Elli ett rådjur i 43 minuter innan det blev tappt och jag
gick in för att avbryta. Hon var inte färdig, men jag har som princip
att inte anstränga en unghund mer än ca 2 timmar / gång.
Nästa säsong blir intressant, och nog skall vi försöka oss på nån
februarihare ännu i år.
"vinter"hälsningar
Mats
(Yvonnelta Ahvenanmaalta (Lajban) 23.01.2008)
 |
Hej på er alla mina syskon
o mamma i Bergö!
Hoppas ni har det lika bra
som jag.
De är jätte snälla med
mig....jag fått en "ny" mamma...lite gammal förståss, men jätte
snäll...morrar lite när jag biter henne i öronen o då jag biter
henne i pälsen o låtsas att hon är ett rådjur.
Jag har varit duktig o
visat att jag vill ut två ggr. ena gången kissade jag o den
andra gången bajsade jag...visst är jag duktig...det tycker min
nya matte också.
Jag var lite ledsen i natt,
men min matte Yvonne hade lådan vid sin sängkant o då jag
gnällde, la hon handen på mig o det var skönt så jag tystnade. |
Jag har varit ute o pulsat i
snön...jätte kul...fast bara en liten stund...det är spännande med snö.
För tillfället bor jag i köket men
jag har gått runt hela huset o kollat in...det är kul att gå på
upptäcktsfärd.
De där stora djuren i hagen tycker
jag verkar läskiga...jag förstår inte vad de säger...det är bäst att
hålla sig ifrån dem.
Ha det så bra...min matte säger stt
du/ni är välkomna när ni vill och hälsa på mig.
VOV fr. Lajban Östergård i
Smedsböle
Ps. nu har jag sovit en stund så
jag tror vi ska ut o kissa igen....
Ylös
(Leenalta Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta")23.01.2008)
Heippa!
Meinasin lähetellä viestiä vasta
sitten kun saan kuvia Lotasta ja muista mutta se kuvaaminen ei ollutkaan
niin helppoa! Ihan hyvin meillä on mennyt, ruoka maittaa ja unikin
silloin tällöin, viime yönä nukuttiin jo aika hyvin. Lotta nukkuisi
hyvinkin öisin vieressä tai sylissä mutta boksissa tulee välillä ikävä.
Isoista koirista vanhempi Aasa 9- v (rauhallisempi) on ottanut Lotan
hyvin vastaa, nuorempi Hilla 4-v välttelee ja seurailee kauempana, on
kiinnostunut mutta kääntyy heti pois kun Lotta lähenee, tulee kyllä
haistelemaan silloin kun toinen nukkuu. Pikkuhiljaa totutellaan.
Terveisin
Leena
Ylös
(Kuulumisia
Nuuskulta, Krutkubben Kurt, Mynämäeltä
17.01.2008)
Hyvää Uutta Vuotta 2008!
Kirjoitan sinulle Nuuskun puolesta kun hän ei ole vielä
oppinut kirjoittamaan vaikka täyttääkin siskojensa ja veljiensä kanssa
huomenna 7 kk.
Nimipäivääni vietin viime sunnuntaina 13.1. ja sain
lahjaksi gps-pannan, isäntäni vei minut eka kertaa metsään
gps-panta kaulassa, oli se aika mukavaa kun hän katseli missä nuuskin ja
haukahtelin.
Ai niin lauantaina ennen nimipäivääni sain isäntäni,
emäntäni ja monen muun Nokialla kovasti pois tolaltaan ja TODELLA
huolestumaan minusta. No kerronpa mitä sinä päivänä tapahtui;
Aamupäivällä lähdettiin normaalien aamutoimien jälkeen kohti Nokiaa,
paikkakuntaa, joka on tullut kuuluisaksi siitä teknisestä vedestä, jota
laskettiin vesijohtoputkistoon useamman päivän ajan jo marraskuussa
viime vuonna siitä kaupunkilaisille kertomatta; minullekin otettiin oma
vesipullo mukaan ihan kaiken varalta, eihän siellä voi sellaista
'kakkavettä' vieläkään juoda yäk, yököttää jo ajatuskin, että pitäisi
sellaista bakteeri- ja viruslitkua juoda. Tulihan Nokian nimi
vielä kaikille saksalaisillekin tutuksi kun sulkevat sen kännykkätehtaan
siellä ja siirtävät tuotannon halpaan Bulgariaan, voi niitä nokialaisia
kun ottivat hyvät tukirahat kun tehdas pystytettiin ja nyt karataan
miljoonat taskussa pois, no se siitä.
Poikettiin matkalla Huittisissa kivikylän kotipalvaamon
myymälässä ja sain hyviä savustettuja luita ja sianrintalastoja pitkäksi
aikaa (panivat pääosan pakkaseen). Nokialla jäin yksin isäntäni
vanhempien kanssa, kun Maija ja Ari lähtivät käymään Tampereella, no
pappa meni saunaan ja jätti ulko-oven auki ja mummi avasi eteisen oven:
minä pinkasin illan pimeyteen ja sateeseen kohti hyviä tuoksuja enkä
välittänyt vaikka kuinka huusivat perääni. Menin erään kerrostalon
parvekkeen alle kun sieltä tuli niin mukavat nartun tuoksut ja aloin
haukkumaan jolloin sen koiran omistaja vei minut kaulapannattoman
Nuuskun sinne sisälle, mutta kun siellä oli iso narttu ei hän voinut
minua siellä pienessä asunnossa pitää, soitti hän kadonneiden koirien
kotiin ja sitten vei minut autolla sinne. Vau, paljon uusia
tuttavuuksia.
Arin ja Maijan palattua he kuulivat kauhukseen,
että olin karannut pimeyteen jo tunti sitten. He olivat huhuilleet ja
soittaneet torvea, turhaan, olinhan silloin jo 'koirien turvakodissa'.
Ari oli soittanut poliisille ja kysellyt olisiko kukaan löytänyt minua,
poliisi ei tiennyt vaan antoi puhelinnumeron kadonneiden koirien kotiin,
Ari soitti siihen numeroon ja sieltä kerrottiin että olinkin jo siellä.
Tulivat hakemaan minut sieltä, näyttivät hieman
pelästyneiltä ja näin kyyneleet heidän silmäkulmissaan ja ajattelin,
että olen heille tärkeä ja heilutin häntääni niin heille kuin
sijaiskodin isännällekin. Kyllä minua pidettiin sitten sinä iltana
hyvänä eikä yhtään moitittu, vaikka karkasinkin, kävimme vielä viemässä
luita ja makeisia minut löytäneelle kivalle tädille. Ari ajoi vielä
myöhään illalla kotiin, nukuin koko matkan kuin tukki, olihan niin
paljon sattunut kuluneena päivänä.
Sunnuntaina kiertelin ruokintapaikan ympäristöä ja vähän
muuallakin, mutta eivät olleet kauriit eikä peurat liikkuneet viime
aikoina, joku rusakko oli kai pellossa ja metsässä niin ainakin minusta
tuntui joidenkin hajujen vuoksi mene ja tiedä.
Tiistaina oltiin yhden Hepun kanssa samaan aikaan
metsällä etsimässä kauriita, mutta ei löydetty, se Heppu oli minulle
vähän äkäinen pieni mäyräkoirauros. Tai kyllä minut pantiin yksille
kauriin jäljille mut se oli mennyt niin kovaa etten saanut sitä millään
kiinni vaikka pari
tuntia kovasti yritin, huh huh olipa se päivä, vettäkin
satoi koko ajan, olin niin väsy, mutta onnellinen.
Torstaina (17.1.) oltiin aamukävelyllä tammimetsän
ympäri ja heti haistoin, että siellä mäessä oli kauris mutta ei Ari
minua sinne päästänyt vaan veti polun suuntaan, no pakkohan oli mennä.
Päästyämme takaisin tielle näki Ari, että sieltä metsästä loikki kauris
yli ison pellon yhteen mäkeen, minä en sitä nähnyt se oli niin kaukana.
Meidän piti käydä kuskaamassa Maijaa Raisioon fysioterapeutille kun
hänen kätensä leikattiin ennen joulua eikä hän voi vielä ajaa autoa.
Palattuamme sieltä iltapäivällä mentiin siihen kohtaan
mistä se kauris oli mennyt pellolta metsään ja Ari jäi siihen metsän
reunaan passiin haulikon kaa ja minä pinkaisin kolme tuntia vanhoille
jäljille , ne tuoksuivat vielä hyviltä ja aloin heti haukun ja ajon sitä
kunnes kuului PAM, seurasin vahvaa tuoksua ja vihdoin löysin kaadetun
kauriin ja Arin sen lähellä, en ollut koskaan nähnyt kaurista niin
läheltä; haistelin sitä ylivuotista pukkia. joka oli jo pudottanut
sarvensa niin takapuolesta kuin sieltäkin ja nuolin veren pois sen
suupielestä.
Sitten Ari kiitteli minua ylenpalttisesti ja oli
muutenkin ihan innoissaan, otti jopa kuvankin ja videopätkän, no minusta
se ei tuntunut miltään ihmeelliseltä. Sitten Ari kytki minut ja hinasi
sen kauriin ja melkein minutkin autolle. Siellä me yhdessä matkustettiin
pakun tavaratilassa, minä häkissä ja kauris siinä häkin ulkopuolella
lattialla. Kotona jatkettiin kuvausta ja kiittelyä, Ari nylki kauriin ja
pani sen roikkumaan puuliiteriin, oli 'kympin' laukaus suoraan lavan
kohdalle; lapa ihan veressä ja hauleja niin kaula kuin lapakin täynnä.
Sellainen oli meidän yhteinen ensimmäinen kauriskaato.
Tänään lauantaina Ari irroitti kaikki verttyneet osat ja
pani ne siivottuaan kattilaan, minä seurasin tarkkana ja sain hyviä
makupaloja.
Sainhan minä silloin kaatopäivänä syödä sen kauriin
kielen ja paloja maksasta. Olipa ne maukkaita, Ari ja Maija kehuivat
myös maksaa, jonka paistoivat sipulin kera, minä tulen saamaan vielä
sydämen makupaloina kunhan ehtivät sen kuivata (se tuoksuu nyt
keitettynä jääkaapissa).
Huomenna mennään taas jahtiin, mutta ei minua liikaa
rasiteta vaikka
haluaisinkin.
Tällaisia kuulumisia Nuuskalasta Nuuskulta, Maijalta ja
Arilta.
Panen kuvan eka kaadostamme, saunamajurin tehtävästä ja
lokakuulta haukunnasta pihastani.
Terveisiä vaan äidilleni ja Merville.
toivoo Nuusku
PS Kaikki sanovat minua isoksi ja voimakkaaksi
ikäisekseni (paino 11 kg, korkeus 28 cm ja pituus 80 + 30 häntä)
Ylös
(Villeltä
Lammilta, "Maura", (Jålande Johanna)
14.01.2008)
Moi,
Uusi vuosi ja uudet kujeet vai kuika se nyt menikään.
Lunta ei maassa ollenkaan, paitsi viime viikolla maanantaista perjantai
aamuun ja joulun aika myös lumetonta. Joten metsästyskelit todella
huonot
ja saaliit myös. Vettä, vettä ja vettä.
Torstaina Mauran kanssa jänisjahdissa naapurin beaglen kanssa, mutta ei
kaatoja, yhdet pummit mutta ei minulle. Nyt ekan kerran Maura lähti
luota
oikein kunnolla tuoreille jäniksen jäljille ja tausi tuo sanoa muutaman
hau
haunkin Tiitu beakglen säestämänä. Joka tapauksessa jäljitti ja
tuli
sananmukaisesti jälkikoirana jälkeä myöden. Järjestys siis
rusakko,
beagkle ja Maura viimeisenä. Minkäs sille voi jos on lyhymmät jalat ja
muila kova kiire. LAuantaina oltiin myös peurajahdissa, muuta vettä
satoi
ja lunta ei nimeksikään maassa. Jäljittäminen mahdotonta ja sade varmaan
huuhtoi myös hajut mennessään. Joten tämmöist ätänne Hämeeseen kuuluu
tällä
kertaa.
Terveisiä Jonnylle ja kaikille karvaisille taapertajille Bergöhön.
Ville |
Rickard
& Julia
