30.12.2009

Tahtoo näin jahtikaudella jäädä päivitykset tekemättä.

Linnea osallistui 13.12. Taxklubben SydVäst mestaruus ajokokeeseen Raaseporissa. Linnea sijoittui viidennelle sijalle, mutta ajo-valion arvo jäi tältä vuodelta saavuttamatta. Tuomari kekeytti kokeen toisen erän alussa ja koiralle saatiin tulokseksi kolmonen. ihan hyvä Linnea, kun ei ole lumikeleillä ajellut.

P-pennut kasvavat ja ovat muuttaneet olohuoneen puolelle. Uusia kuvia löytyy P-pentupäiväkirjassa.

Madde , Mia ja Noora ovat myös olleet metsällä.. Noora on nuoresta iästään huolimatta ajellut mukavasti. Pisin ajo kestänyt noin tunnin. Tänä vuonna vain leikitään koska koira on vielä liian nuori tositoimiin. KarDogin liivi saa kyllä jäädä kaappiin, koira juttui kaksi kertaa metsään. Toisella kerralla jäi kepin pätkä liivin sisälle ajon jatkuessa.

07.12.2009

"Rut" (Freckle-Face Calibra) sai pentuja. Kaksi narttua ja neljä urosta.

Kaikki sujui mainiosti ja pennut sekä emä voivat hyvin.

Kyseessä on P-pentue joka on Rutin viimeinen pentue.

Jocke ja supi

06.12.2009

Oltiin saaressa metsällä Tobiaksen ja Håkanin kanssa. Mukana olivat koirat Linnea ja Jocke. Tämä saari oli kauriista tyhjä.

Jocke innostui jostakin ja kas vain löysi supit kiven alta. En tiennytkään että pojasta löytyy ruutia myös supin kanssa taistoon. Kenelläkään ei ollut mukana pistoolia. Olin sitä mieltä ettei niitä sinne jätetä ja samaa mieltä oli Jocke. Otin koiran kiinni ja Håkan sai kepillä supin pihalle ja Tobias hoiti loput haulikolla.

Siinä kun supia ihmeteltiin, niin sanoin, että yleensä niitä on kyllä kaksi samassa paikassa. Samassa tuli toinen esiin, mutta asetta ei olllut ladattu. Päästin Jocken uudestaan irti ja Tobias meni perässä. Hän ei  voinut ampua kun koira oli irti, vaan tarkoitus oli saada supi kiinni ja sitten ottaa koira pois ennenkuin ammutaan.

Supi oli ovelampi ja meni kaislikon kautta pakoon. Poikia harmitti kun eivät tienneet että niitä on yleensä aina kaksi.

Vaihdoimme saarta kun kaikki halusivat myös kuulla ajohaukkua. Päästin molemmat yhtaikaa irti ja ajo syntyi välittömästi. Yhtäkkiä kuulin takaani tulevan kolmannen koiran. Onneksi se antoi kiinni. Pienen kääpiö mäykkyn omistajalla oli mökillään ja tapansa mukaisesti koira yksinään irti. Koiraa harmitti kun en päästänyt sitä mukaan ajopuuhiin.

Lähdimme kotia kohti ilman saalista kun ei viitsinyt kolmella koiralla samaan aikaan ajattaa.

04.12.2009

Käytiin metsällä mäykky nuorenparin (Madde ja Jocke) kanssa.

Poika kun ei ole päässyt metsälle (asuu Parai-silla) ja on ollut irti elämässään vain 5 kertaa.

Madde päästettiin irti pohjoisesta ja Jocke etelästä. Jocke otti heti ylös kauris emän ja kaksi vasaa ja ajoi ne Madden eteen sillä seurauksella että molemmat ajoivat samoja eläimiä.

No Tobias paukautti kerran ja kaksi ja siihen jäivät vasat. Molemmille koirille oma.

Kuvassa Madde ja emäntä Julia & Tobias ja Jocke

Olisitte nähneet Jocken! Kyllä retuutti kun kerrankin sai kiinni .Tästä voit kuunnella Jocken ajoa

01.11.2009

"Madde"lla  ja Jockella on toivottavasti tulossa pienokaisia tammikuun lopussa.

Lisätitoja ja faktaa löytyy piakkoin S-pentueen sivuilta

Kuvissa pariskunta leikittelee ensin lattialla ja sitten sängyssä. Ovatkohan ottaneet perheistään mallia?

Välillä sai Jocke olla se alimmainen, vaikka koiramailmassa ei lapsia kyllä sillä tavalla tule.

29.11.2009

Kävaistiin viemässä Ida omaan kotiin Vehmaalle.

Samalla reisulla käytiin kokeilemassa Linean kanssa peuran ajatusta.

Meillä kun on vain kauriita.

Linnea jäi viikoksi kylään ja pääsee Jannen ( Idan & Oskun ja Arskan isäntä) kanssa metsään

Minulla oli mukana "muutama" mäykky. Kuvassa Osku, Ida, Arska, Linnea ja Noora.

Kuvasta puuttuu yläkerran pariskunta

"Madde" ja Jocke

25.-26.11.2009

Käväisin Idan ja Mian kanssa Ruotsissa. Ida kävi sulhasilla ja otti edellisestä pentueesta syntyneen tyttärensä Mian mukaan tapaamaan isäänsä Daksgårdens Antea.

Ida on uskollisempi kuin useimmat koirarouvat. Pysyttelee saman "miehen" kanssa toistamiseen.

Mikäli hyvin käy, syntyy R-lapsukaisia tammikuun lopulla.

<Ida ja Ante                                  

Pääsin mukaan metsään kuuntelemaan Anten ajoa. Näin ajettavan kauriinkin, mutta en saanut siitä kuvaa, sain kuitenkin Anten ajo-ääntä talteen.

(Paina tästä, avautuu uuteen ikkunaan)

Aamulla meinas jäädä pissalenkit väliin, kun ikkunasta kurkisteli kuvassa oleva sonni!

Mia ja Ante ovat hyvin samanlaisia.

Alakuvissa peuhaa isä ja tytär (Idan vuonna 2008 tekemän "häämatkan" seuraus)

 Sonni

22.01.2009

Käytiin saaressa jahdissa ja Linnean noin tunnin ajosta saatiin vihdoin ja viimein kaadettua kauris.

16.11.2009 Jönköping

Linnea kävi ajokokeessa Ruotsissa saaden tulokseksi nollan.

Tuomarina toimi vanhempi herrasmies joka sai ajoa paperille 10 minuuttia. Mikäli tuomari ei kuule ajoa ja pysy koiran  perässä, ei ajoa voi kirjata ylös. No, Linnea sai 17 km liikuntaa ja oli irti 3 tuntia 15 minuuttia, josta hakua oli kilometrin verran ja loput ajoa,  muutamaa alle 3 minuutin hukkaa laskematta.

Koiran GPS:stä seuraamalla näin mitä koira touhusi.  Minkäs teet, jos tuomari ei kuule niin ei kuule.

Mietin vain pitäisi yrittää vielä tänä vuonna mantereelle kokeisiin jos vaikka tulisi se viimeinen ykkös tulos niin Linnea saavuttaisi ajovalion arvon.

Reissulla hajosi auton jarrut. Sillä aikaa kun olimme metsässä hoiteli Lissu auton

.korjaamoon, jossa jarrukengät vaihdettiin alle aikayksikön Korjauksen ajaksi saimme vanhemman sportti-auton lainaksi. (kuvassa Mia katselee ikkunasta)

Kiitoksia vaan todella hyvästä palvelusta Haboon Halbergs Billservice ABlle.

09.11.2009

Herkkupäivä

Jonny palotteli kauriit ja koirat pitivät huolta ettei lattialle edes vahingossa jäänyt roippeita.

Kuvassa oikealta vasemmalle:

Noora, Linnea, pyöreähkö Julia, Mia ja vielä pyöreämpi "Rut".

Viikonloppu ei lähtenyt kommelluksitta heti käyntiin vaan tehdessämme lähtöä huomasimme, että jostakin oli ilmestynyt verta lattialle. Syy selvisi pian, ”Mauralta” oli koko kynsi irronnut etutassusta. Karoliina, ”Mauran” omistaja ja koko viikonlopun kotihengetär Lissu lähtivät eläinlääkäriin, josta aika onneksi järjestyi pian.

Karoliinan, Lissun ja Ronjan oli tarkoitus lämmitellä soppaa ja toimia koiravahtina ei metsässä oleville koirille.Onneksi eläinlääkä'rissä ei mennyt koko päivää ja koirat saivat peuhata pihalla.

Mauran lähtiessä eläinlääkäriin jahtiin lähtevä porukka kokoontui puoli yhdeksältä Kjell-Erikin ja Yvonne vieraanvaraiseen kotiin, missä Yvonne tarjoili siellä aamukahvit. Kjell-Erik esitteli jahtimaastot ja passipaikat kartoilta ja sen jälkeen lähdettiin metsälle.

Perjantaiaamuna ensin päästettiin irti ”Rut”in tytär Linda Lyxlott, "Lotta" joka aloitti haun varovaisemmin kuin kotonaan, sillä oltiin tuntemattomassa maastossa. Lotan kotona on jo lunta. Alueeseen tutustuttuaan haku laajeni ja Lotta sai kauriin liikkeelle. Lotta joi tiheällä haukulla ja hetken kierreltyään metsässä alkoi ajo lähestyä Leenaa, Lottan emäntää. Leena ampui yhdellä laukauksella elämänsä ensimmäisen kauriin. Kauris oli pukki jolla oli todella omituiset sarvet, toinen osoitti pohjoiseen ja toinen etelään. Lotta ei ajanutkaan tätä pukkia, vaan toista eläintä ja ajo jatkui metsästys alueen ulkopuolelle.

Kun Lotta oli autolla hakien saatu kiinni, seuraavana koirana maastoon lähti Kloka Kristian, "Osku". Osku lämmitteli ensin ja sen jälkeen lähti oikea ajo. Ajossa oli paljon jännittäviä tilanteita tien ylityksiä ja jne. Ajosta ammuttiin kauris, mutta Osku ei ajanut tätä eläintä vaan jotain muuta. Osku oli kovassa iskussa ja juoksi metsästysalueen ulkopuolelle länteen, siitä teiden yli etelään, taas teiden yli pohjoiseen. Me ajoimme autolla perässä mutta Osku oli nopeampi. Ajo palasi kuitenkin onneksi takaisin omalle alueelle ja Osku kytkettiin, sillä oli lounaan aika.

Yvonne oli järjestänyt kotiinsa lounaan. Lounas tauolla, Lotan omistajat, Leena ja Harri harjoittelivat kauriin nylkemistä

Perjantain kolmantena koirana metsälle lähti Krutgubben Kurt,”Nuusku". Päivä oli jo pitkällä ja yöjälkiä ei enää löytynyt joten saimme tyytyä kuuntelemaan miten Nuusku komealla äänellä ilmoitti lähestyvänsä meitä. Nuuskulle ei valitettavasti saatu enää ajoa. Päivän jälkeen lähdimme mökille syömään hernekeittoa ja saunomaan.

Jahtiporukka siirtyi sillä välin passipaikoille ja ensimmäisenä koirana maastoon lähti Magnifika Miika, ”Miika”.

Edellisenä yönä alkanut kaatosade, joka jatkui myös aamulla oli hävittänyt yöjäljet, mutta hyvin Miika otti siitä huolimatta ajon. Harri ampui pukin Miikan ajosta, se oli Miikan toinen ajosta ammuttu eläin.

Toisena koirana maastoon lähti Jycken Jonny, "Onni". Sade vaan jatkui. Onni haeskeli nenä tarkasti, mutta sen vesimäärän jälkeen ei metsästä yöjälkiä löytynyt.

Nyt kaikki kokoontuivat yhdessä lounaalle, onneksi perjantaista oli jäänyt soppaa joka lämmitti kastunutta porukkaa. Koirat leikkivät ja peuhasivat lattialla.

Jahti tapahtumien ohella iltapäivällä ohjelmassa oli hierontakurssi. Yvonne joka on opetellut hevoshieroja tutustutti PB poppoota koirahieronnan perusteisiin. Hieronta kurssille osallistuneille pidettiin leikkimielinen loppukoe. Parhaimpina palkittiin Käcka Kjell,”Nanon” omistajat Annica ja Tapio ja Ljuva Lina-Lena,”Linan” omistaja Christine.

Lauantain kolmantena koirana metsään päätettiin lähettää Listiga Linnea, joka on tottunut näihin olosuhteisiin. Haku varma Linnea ottikin ajon todella nopeasti passimiehen karkottamasta kauriista, mutta valitettavasti ajo ajautui väärälle metsästysalueelle. Tavoillensa uskollisesti Linnea ajoi kaurista sitkeästi ja niinpä minä ja Leena lähdimme koiran perään juosten. Leena, joka oli valitellut aamulla kylmyyttä, ei juoksuretken jälkeen tiennyt mitään kylmästä. Lopulta Linnean kytki Tobias, joka ajoi autolla koiraa vastaan.

Päivän päätteeksi nautittiin yhteinen illallinen Sundissa, jonka menu hieman muuttui alkuperäisestä lihasopasta makkara- ja salaattilinjalle, koska Yvonne perjantaina tunti kausia valmistama lihasoppa, oli unohtunut kiireen keskellä jäähtymään huoneen lämpöön aamuun asti ja yön aikana se oli juoksettunut.

Metsästys seura Sundista, Ronja & Janne, Ville & Karoliina, Jussi & Paula, Ari, Annica & Tapio, Yvonne & Kjell-Erik, Leena & Harri, Christine & Janne, Tobias, Marja & Mikko, Lissu, Pia & Leo & Tero, minä & Jonny ja tuleva mäykynomistaja Marja-Leena

Osallistuneet koirat:

PB Iderika Ida; ”Ida”

PB Jycken Jonny, "Onni"

PB Jålande Johanna, ”Maura"

PB Krutgubben Kurt,”Nuusku"

PB Kloka Kristian, "Osku"

PB Käcka Kjell, ”Nano"

PB Lattjo Lajban, ”Lajban”

PB Ljuva Lina-Lena, "Lina"

PB Linda Lyxlott, "Lotta"

PB Listiga Linnea, ”Linnea”

PB Majestäten Max, "Jumbo"

PB Magnifika Miika, ”Miika”

PB Mamma Mia Maria, "Mia"

PB Näsvisa Noora, ”Noora”

PB Oolannin Oj Oj Olga, ”Olga”

PB Oolannin Oona Ostara, "Nellie"

PB Oolannin Oili, ”Oili”

Arska, Tom-Tom ja ”Rut”

Linnea on startannut kolmessa ajokokeessa, MÄAJ, saaden ensimmäisestä kakkosen ja muista ykköstuloksen. Ensimmäisessä kokeen päivämäärässä oli sekaannusta. Luulin koiran starttaavan lauantaina, joten olimme jahdissa torstaina. Linnea starttasikin jo seuraavana päivänä ja tulos ei riittänyt ykköseen. Seuraavissa kokeissa lepäsimme edeltävät päivät ja Linnea sai molemmista ykköstuloksen. Harmittaa se ensimmäinen koe, sillä meillä ei enää tänä vuonna ole kokeita, joten valion arvo yritetään ensi vuonna.

Kaikki M-pennut joiden kanssa ollaan oltu metsässä ovat aloittaaneet ajamisen aivan mukavasti. Kaatoja ollaan saatu Magnifika Miikalle, Mästaren Marcuselle, Magiska Magnuselle ja Mysiga Malenalle. Meidän Mia on ajellut mutta kaatoa ei ole onnistuttu saamaan.

N pennuista on Nils käynyt pentunäyttelyssä ja Noora aloittellut ajoa. Mikäli Noora jatkaa kehitystä samaan tahtiin , tulee koirasta hyvä nenäinen ja ääninen ajuri. nooralle saatiin ensimmäinen kaato 03.11.

>>>>>

Magnifika Miika & Tobias

<<<<

Näsvisa Noora & Seppo

>>>>

Magiska Magnus "Poju"

<<<<

Olga

Olga neiti tuli Lappeenrannasta viikoksi meidän laumaamme. Olga on sijoituksessa ja on mukavaa että tuleva "synnytys-osasto" tuntuu tutulta ja turvalliselta. Käytiin Olgan kanssa haistelemassa metsällä, mutta Olga on vielä aivan lapsi

16.09.2009

Playadel Bergs Mamma Mia Maria "Mia"sta tuli Ruotsin jälkivalio 1v 1 vrk vanhana.

Kävimme samalla reissulla Karlstadissa Jennin luona kylässä.

Mia sai kohta 8 vuotiaan "Rut"n innostumaan painimaan.

15.09.2009

M-pennut täyttivät 1 v.

Kuvassa Majestäten Max "Jumbo" ja ensimmäinen jänis.

M-koirista ovat metsässä ajammassa käyneet, Malena, Mia, Miika ja Max. Muista sisaruksista en ole kuullut.

Siitä se lähtee

21.08.2009

Syksy saapuu ja lomailu loppuu.

Jälkiharjoittelussa Miika,Noora ja kuvasta puuttuva Mia

Idan "lapsi" & Mian veli, Playadel Bergs Mästaren Marcus "Macke" oli lomailemassa Ahviksella.

Macke oli komea poika jonka mielestä tytöt tuoksuivat hyvälle (Linnealle tulossa juoksu)

Macke ja Mia

03.-04.07.2009

Junalla Piteå:on

Mikkels Madam "Madde"

Playadel Bergs Lekfulla Larry

Piteå 03.04.2009

KÄY 1. KÄK 1, SERTTI, PN 1, VSP

KÄY 1. KÄK 1, SERTTI, PU 1, ROP, BIS 2

Piteå KV 04.07.2009

KÄY 1. KÄK 2, SERTTI, PN 2, vara-cacib, SE MVA

KÄY 1. KÄK 2, SERTTI, PU 2, vara-cacib

PDA = Patentti ductus arteriosus.  Ductus arteriosus on verisuoniyhteys, joka sikiöaikana yhdistää aortan ja keuhkovaltimon. Ductus sulkeutuu normaalisti syntymän yhteydessä. Jos näin ei tapahdu, kuormittaa virheellinen suonitus keuhkovaltimoa ja sydämen vasenta puolta. PDA:n yhteydessä kuultava sivuääni on hyvin tyypillinen ja erittäin voimakas. Leikkaushoito on mahdollinen, tällöin epänormaali verisuoniyhteys suljetaan ja onnistuneen leikkauksen jälkeen koira voi elää normaalin elinkaaren oireettomana. Leikkaus ei ole riskitön, jos ductus toimenpiteen aikana repeytyy, on seurauksena syntyvä verenvuoto useimmiten mahdoton kontrolloida.

(Lähde:Seppo Lamberg, ELL, koko artikkeli: http://www.laelas.com/index2.html)

Mikkels Madam

"Madde"

Lekfulla Larry

"Larry"

Listiga Linnea

"Linnea"

Älansdbro näyttely 30.05.

KÄY 1. KÄK 4

KÄY 1. KÄK 2

KÄY 1. KÄK 3,  SERTTI,

Borlänge näyttely 31.05

KÄY 1. KÄK 1,  SERTTI, PN 1, VSP

KÄY 1. KÄK 1,  SERTTI, PU 1, ROP,  BIS 3

KÄY 1. KÄK 2,  SERTTI, PN 2

Olimme viime vuonnakin Ålandsbron kevät näyttelyssä ja sinne oli pakko päästä myös tänä vuonna.Tällä kertaa olin yksin reisussa Larryn. Linnean ja Madden kanssa.

Matka sinne on aika pitkä mutta maisemat sitäkin upeammat. Asuimme taas samassa Snippen campingin mökissä ja ilta kävelyllä sai katsella "höga kusten"(korkea rannikko) maisemia.

Näyttelyssä oli Madde ja Linnea samassa luokassa ja vielä peräkkäisillä numeroilla mutta onneksi kehään löytyi avuksi Maria Alm

yllä:Madde ihailelee maisemia

< mökkimme Älandsbroassa

>Larry ja minä kehässä

<<maisemia

Alla: Käyttöluokka nartut

Larry sai 1. laatu arvostelu erinomainen (utmärkt) ja sijoittui käyttöluokassa toiseksi, mutta silti ei saanut serttiä. Käyttöluokan paras uros oli myös rotunsa paras loppukilpailussa.  Linnea sai 1. laatu arvostelu erinomainen, oli käyttöluokan 3, saaden sertin ja Madde sai 1. laatu arvostelu erinomainen, oli käyttöluokan 4 mutta  ei saanut serttiä. Tuomarina oli Carina Olsson.

< Maria ja Madde kehässä

alla Maria laittaa Linnean valmiiksi pöydälle

 >Stefan ja Alex    

 kuva Marian mökin kuistilta

Larry

Linnea

Maria & Madde ja Tuomari

Larry aloitti uskomattoman upeasti voittamalla käyttöluokan, 1. laatu arvostelu erinomainen (utmärkt), saaden sertin ja voittamalla kaikki muut urokset.

Sitten oli tyttöjen vuoro. Maria esitti Madden kun kaikki käyttöluokan koirat oli kerralla. Niitä oli kuitenkin niin monta(19 kpl) että tuomari jakoi ryhmän kahteen. Niin jatkoin ja Maria piti toista koiraa varjossa. Molemmat tytöt, sekä Linnea että Madde saivat 1:et, laatu arvostelut erinomainen (utmärkt). Sitten oli taas kaikki käyttöluokan koirat kerralla ja Maria esitti Madden. Madde oli käyttöluokan paras ja Linnea toinen. sekä molemmat saivat sertit. No tytöt siis jatkoivat paras narttu luokkaan ja minä mietin kumman esitän itse. Madde oli numeroltaan ensin ja vilkuilisi minua kun tulen takana. Mutta kun Maria oli jo niin upeasti aloittanut niin samalla linjalla jatkettiin. Larry menisi heti parasnarttu luokan jälkeen kilpailemaan rotunsa parhaasta ja olisi myös saatava lähelle valmiiksi. Niin bongasimme Marian kaverin pitämään Larrya valmiina varjossa kun tytöt kilpailivat. Maddesta tuli paras narttu, Linneasta toiseksi paras. en ollut uskoa tätä todeksi! Kolme koiraa matkassa ja kaikki sijoittuivat kärkeen. Madde oli lopulta VSP (vastakkaisen sukupuolen paras) ka Larry ROP (rotunsa paras). Larry sijoittui vielä loppukilpailussa kolmannelle sijalle häviten kahdelle pitkäkarvaiselle (kääpiö ja normaali)

Madde oli lopulta VSP (vastakkaisen sukupuolen paras)  Larry ROP (rotunsa paras). Larry sijoittui vielä loppukilpailussa kolmannelle sijalle häviten kahdelle pitkäkarvaiselle (kääpiö ja normaali)

<Minä, tuomari, Maria sekä

ROP Larry ja VSP Madde

alla: Apujoukkolainen & Maria sekä koirat

Olimme suunnitelleet kevääksi Ruotsin keikkaa kasvattien kanssa. Osa porukasta jäi pois ja "Nuusku" (Krutkgubben Kurt) sairastui, joten matkaan lähdimme minä Madden (Mikkels Madam), Linnean, Larryn ja Mian kanssa sekä Karoliina & "Maura" (Jålande Johanna)

 minä & Larry, Linnea, Mia, Madde ja Karoliina & Maura

Reissu onnistui mukavasti. Larry sekä Linnea saavuttivat Ruotsin

Suunnitelmissa oli sarja jälkikokeita sekä näyttelyt Sätilassä, Örebrossa ja Österbybrukissa.

Yllä: Karoliina & Maura

ja minä & Linnea 

Alla: minä & Larry

verijälkivalion arvon, Larry sekä Maura saivat sertit ja Mia oli BIS pentu (Best in Show). Alla reissun tulokset tarkemmin

Kuvat:

Yllä: "leiri" , "Maura" 3 v,

Alla: Vätternin rannnalla,  jälkituomari Annelie

Jålande Johanna

"Maura"

Lekfulla Larry

"Larry"

Listiga Linnea

"Linnea"

Mamma Mia Maria

"Mia"

Mikkels Madam

"Madde"

Uppland, jälkikoe 19.05.

-

AVO 1

AVO 3

-

-

Katrineholm, jälkikoe 20.05.

-

AVO 1, 42 p

AVO1 , 42 p

-

-

Satilä, näyttely 21.05.

KÄY 1. KÄK 3, SA, SERTTI, PN 3

KÄY 1. KÄK 3, SA,

 SERTTI, PU 3

KÄY 1.

PEK 1:2, KP

KÄY 1.

Skaborg, jälkikoe 22.05.

-

AVO 1, 42 p, KP,

SE JVA

AVO 1, 42 p

-

-

Örebro ,näyttely 23.05.

KÄY 1.

KÄY 1.

KÄY 1.

PEK 1 KP,

ROP & BIS PENTU

KÄY 1.

Katrineholm, jälkikoe 23.05.

-

-

AVO 1, 42 p SE JVA

-

-

Österbybruk KV

näyttely 23.05.

KÄY 1. KÄK 5

KÄY 1. KÄK 3

KÄY 1. KÄK 3

-

KÄY 2

Maddesta tuli lauantaina FIN KVA-L, eli Suomen luolavalio.

Mukavaa kun heti ensi yrittämällä sai A-tuloksen. Koira toimi hyvin mutta ohjaajan toiminnassa olisi parantamisen varaa. Voi kun omistaisin mäyräkoiran hermot enkä turhia stressaisi.

Kotimatkalla poikkesimme moikkaamassa Mutbara Mikaelia, "Sevi"ä   Säkylässä.

Neidit  Linnea ja "Sevi"n sisko Mia painivat hetken.

07.5.2009

Lajban kävi kylässä. kuvissa Madde, Julia, Mia, Linnea sekä Lajban  omistajansa Yvonnennen kanssa.

sunnuntai 19.4.

Suomen mäyräkoiraliitto myönsi Freckle-Face Calibralle "Rut" kultaisen jalostuspalkinnon. Palkinnon saa koira jonka jälkeläisillä on riittävästi  käyttötuloksia. Palkinnon takana on numero 105, eli 105:s kultainen palkinto joka on Suomessa myönnetty mäyräkoirille karvaan tai kokoon katsomatta.

Yksi narttupentu O-pennuista kuoli äkillisesti. Pentu lähetettiin avattavaksi ja odottelemme tuloksia. Tiedetään se että pentu oli hyvässä pulskassa kunnossa ja ei kuollut tukehtumalla (emo ei makanut päällä) vatsasta on löytynyt bakteereita?tulehdus? joten näytteitä lähetettiin Saksaan.

Päiväunilla: Larry, Julia, "Madde" ja Linnea

< Julia

28.03.2009

Julia ja Larry ovat vierailulla.

Larryn kotimäykky kaverilla Idalla on juoksu ja  Julian sijoitusemäntä Sanna reissulla.

Julian vatsa kasvaa joten penukoita on tulossa noin puolentoista viikon kuluttua.

Koirilla on kova vauhti päällä ja välillä levätään sohvalla.

Pojat jaksavat eniten. Vanha herra  Tom Tom (9v) tykkää remuta Larryn kanssa.

< Larry härnää Julia

12.03.2008

Saatiin neljä valiopokaalia Uplandstaxklubb:enista vuodelta 2008.

Pokaalin saivat

Playadel Bergs Junglande Julia MVA+ JVA

Playadel Bergs Jagande Jocke MVA+ JVA

Playadel Bergs Kära Kerstin "Bella" JVA

Mikkels Madam "Madde" JVA

(MVA = muotovalio, JVA = jälkivalio)

yllä:"Rut" myyrästää

<kokit: Mikael & Linnea, Madde ja Mia

07.03.2009

Oltiin mökillä nauttimassa Mikaelin valmistamaa poronkäristystä.

Mikaellilla oli myös apulaiskokkeja.

"Rut" myyrästeli isosta vatsastaan huolimatta, joten kevät on tulossa ja kevät pennut noin kahden viikon kuluttua.

<Mia ja Linnea

alla: Rut lepäilee "työpäivän" päätteeksi

23.02.2009

Mia ja Madde metsällä.

Mia pääsi Madden mukaan tutustumaan jänön ajoon.

Yöllä oli satanut uutta lunta ja jälkiä löytyi.

Nyt kiima-aikana jänöt loikkivat yössä pitkiäkin matkoja, mutta pupu saatiin.

Tämä oli nyt kauden viimeinen jänö, sillä jahti päättyy kuun loppuun.

Mukava on päättää kausi kun sai kuulla myös Mian ajoa.

yllä: Julia & Hjalle

05.-08.02.2009

Julia kävi sulhasilla Ruotsissa Hjalmar herran  luona (kohta 12 v) joka  asustaa Axvallissa.

Nyt odotellaan "lapsia" pääsiäisviikolla.

Tulevan O-pentueen sukutaulu ja lisää Hjallesta löydät O-pentueen sivuilta

>Hjalle kurkistaa onko

naisia  tulossa kylään

Alla:

Herrasmies osaa ensin hieman "esileikkiä" ja sitten vasta alkaa tositoimiin

25.01.2009

Maddekin pääsi töihin. Löysimme pupun jäljet ja tuloksen näkee kuvasta.

Jänö teki aikamoisia temppuja (seurasin gps:llä), mutta sitkeä tyttö ei luovuttanut.

Maura & Onni

 Jocke & Larry & Lajban

Maura-mäyräkoiran(Jålande Johanna) isäntä ja emäntä kutsuivat meidät jahtiin Lammille. Mantereella jatkuu jahti vielä tammikuun kun taas Ahvenanmaalla ei enää saa kaurista ajattaa.

Tarkoituksena oli kokeilla nuoria koiria valkohäntäpeuran ajossa. Onnilla, Lotalla ja Nuuskulla oli jo siitä hieman kokemusta. Larryllä, Linnealla ja Lajbanilla ei, kuten ei minullakaan.

Karoliina ja Ville (Mauran emäntä ja isäntä)asuvat maalaistalossa missä oli koirillakin tilaa peuhata. Koirille rakennettiin komposti-häkki aitaus johon pääsi suoraan ovesta. Parhaimmillaan yhdessä peuhasi 9 koiraa. Pojat merkkailivat kilpaa, valitettavasti myös sisällä. Ei oikein kivaa saada koiran pissaa sohvan kulmiin.

Lauantaina aamuna kävi Kjell ja Ville katselemassa jos näkyisi tuoreita jälkiä. Oli luvattu sen verran pakkasta ettemme päästäneet koiria irti heti aamusta.

Lajban & Lotta

Pakkanen lauhtui alle -15 ja koirat pääsivät toimiin. Jahti innosti paikallisia metsämiehiä joten ampujia tuli paikalle reilusti. Se oli kiva yllätys ja vaikka kasvattajana hieman jännittikin mitä ne ”koira-lapsukaiset” saisivat aikaiseksi.

Irti päästettiin Onni & Lotta. Peura löytyi ja molemmat päätyivät saman eläimen jäljille. Minä olin väärällä puolella jotta olisin kuullut ajoa. Valitettavasti peura pääsi passin lävitse pois alueelta.

Kahvi-makkara tauko

Onni

Onni otettiin kiinni ja Lottakin palasi omia jälkiä hieman myöhemmin. GPS:stä katsoessamme näytti siltä että ajoeläin oli ylittänyt ison ojan/joen???

Makkara-kahvitauon jälkeen otimme uuden alun ja nyt pääsi myös Lajban metsään. Tällä kertaa Lotta aloitti ketun ajon. Passimies ei tiennyt että kettuakin saa ampua joten ei saatu Lotalle uutta kettupuuhkaa.

Onni ja Lajban ei löytäneet tuoreita jälkiä, joten ajoa ei saatu enää sinä päivänä.

Kjell kuitenkin totesi että oli ainakin nähnyt peuran häntäpään ja koiran ajossa. Lopetimme jahdin siltä päivältä.

Karoliina oli keittänyt maittavaa makkarasoppaa. Jälkkäriksi saimme Ahvenanmaan pannukakkua. Ehkäpä Ahvenanmaalla syntyneiden koirien kunniaksi? Nam.

Sunnuntaina ei onneksi ollut pakkasta yhtä paljon.

Kokoonnuimme jahtimajalle ja osa miehistä lähti tarkastelemaan jälkiä.

Jälkiä löytyi. Lotta päästettiin yöjäljille(jäljet alkoivat läheltä isompaa tietä) ja Lajban suoritti hakua hieman kauempana. Onni ehti mukaan vain lauantaiksi joten ei ollut enää mukana.

Nyt kuulin minäkin ajoa. Lotta ensin herätteli ja sitten sai eläimen liikkeelle. Taas meni peura passien läpi joten ei saatu kaatoa. Lajbanille i löytynyt jälkiä ja vaihdoimme paikkaa.

Metsään pääsi Nuusku, Lajban ja Linnea. Halusin lähinnä Linnealle hakua koska täällä Ahvenanmaalla riistaa on niin tiheässä ettei käytännössä pitkiä hakuja synny lainkaan. Linnea oli aivan innoissaan.

Herätteli jotakin ja luulen sen pöllyttäneen rusakkoja. Linnealla ei ole mitään kokemusta jänöistä.

Olimme jo ottamassa koiria kiinni kun Linnea löysi jotain kiinnostavaa. Koira meni aika kauas. Näin GPS:stä että koira oli minusta koiliseen. En saanut laitetta hakemaan omaa paikkaani ja ilman kompassia en oikein tiennyt mihin suuntaa menisin. Koira saatiin lopuksi kiinni ja kuultiin että joku oli nähnyt tuoreita peuran jälkiä toisessa paikassa.

Menimme katsomaan ja siellähän niitä oli. Annoin Linnean haistella jälkiä ja koira oli aivan innoissaan. Taitaa ”tuoksua” peura enemmän kuin kauris koska antoi jo remmissäkin ääntä. Eläimet olivat menneet isolle alueelle ja alkoi jo hämärtää joten päätimme jatkaa seuraavana päivänä.

Lotta

Linnean reitti lauantaina

Vuorossa oli vapaata seurustelua ja Karoliinan laittama päivällinen

Ruuan jälkeen Lajban ja Lotta lähtivät kotia kohti ja me menimme pihametsään katselemaan pupun jälkiä. Koirille päälle vilkkuvalot ja tutkat. Jocke, Madde ja Larry saivat tutkia jos pupuja olisi liikkeellä. Ei löytynyt mutta saivathan koirat liikuntaa.

Larry, Linnea, Mamma Mia Maria, Maura, Jocke,  Lotta, Lajban ja Madde

Yllä: Ville, Harri, Karoliina, Leena, Paula, Jussi, Kjel ja Julia

Alla: Larry, Mamma Mia Maria,  Jocke,  Linnea, Lotta  ja  Maura

Suurimmalla osalla passimiehistä oli työpäivä mutta saatiin silti kokoon ihan kiva porukka.

Halusin päästää Linnean suoraan jäljille ettei taas alkaisi pupuja jahtailemaan. Linnea oli aivan innoissaan, herätteli paljon enemmän mitä tekee kauriille. Linnea sai eläimet liikkeelle ja peurat ylittivät tien. Kytkimme koirat ja siirryimme tielle.

Tie oli ylitetty kahdesta kohtaa. Linnea päästettiin toisille ja Nuusku toisille jäljille. Siitä se ajo lähti melkein saman tien. Passimiehet yrittivät vaihtaa paikkaa mutta hukkaan meni peurat.

Otin nyt Linnean kiinni ja päästin Larryn hakuun. Larry haki ensin Villen, Arin ja Nuuskun. Siitä pojat sitten löysivät peurat ja aloittivat kummatkin oman ajon. Seurasin GPS:stä Larryn touhuja ja välillä soittelin koiralle ja kuuntelin ajoa. Koiralla kun oli selässä GPS mihin voi soittaa ja kuunnella mitä koira puuhaa. Ajo lähestyi vaarallista tietä ja päätin ottaa Larryn kiinni. Olikin aika lähteä kotia kohti.

Ihan reissu!!! Saatiin kuunnella koirien ajoa ja koirat saivat harjoitusta.

Tahdon kiittää erityisesti Villeä ja Karoliinaa jotka antoivat tähän mahdollisuuden täydellä ylläpidolla!!!

Kiitos myös kaikille passimiehille jotka jaksoivat nuorten koirien touhuissa olla mukana.

Lämmin kiitos myös Villen vanhemmille perjantai-ilta saunasta kahveineen ja kaikille mukana olleille Playadel Bergs koirille omistajineen. Tämä täytyisi tehdä uusiks.

Lammilla oli:

Maura (Jålande Johanna), Ville ja Karoliina

Onni (Jycken Jonny), Paula ja Jussi

Nuusku (Krutgubben Kurt) ja Ari

Lotta (Lindas Lyxlott), Leena ja Harri

Lajban (Lattjo Lajban) ja Kjel

Jagande Jocke, Listiga Linnea, Lekfulla Larry, Mamma Mia Maria, Madde(Mikkels Madam), minä ja tyttäreni Julia

Linnean ajo

Larryn ajo

(Kuulumisia Sarilta ja Jannelta Raahesta, Oolannin Oscar,24.12.2009)

Tervehdys täältä Raahesta.
Oskari on opetellut jonkin verran jäniksen ajoa ja viimekerralla oli ensimmäinen pitempi ajo. Kilometrin päässä tuli hukka ja Oskari piti hakea pois. Kyllä tästä vielä hyvä jäniskoira tulee kun harjotellaan, rohkeutta riittää ja antaa ääntä. Täällä on nyt ollut jo yli viikon niin kovat
pakkaset (-12- -20)ettei ulkona ole voinut kummoisia lenkkejä tehdä.
Ostettiin uusi hieno takkikin, mutta kun tassut paleltuu. Kaikki on mennyt ihan hyvin, Oskari on ihana ja hyväluontoinen koiruus. Liitteenä muutama kuva

Hyvää Joulunjatkoa kaikille ja Onnea tulevalle vuodelle !

Jouluterveisin Oscar, Janne ja Sari

(Mikko ja Marja Lempäälä, "Jumbo", Majestäten Max, 01.12.2009

Moi

Jumbo oli ensimmäistä kertaa tänään peurajahdissa. Ja kaksi ajoa saatiin, josta toisesta kaato.

Hyvällä tuurilla, koska ei ollut kuin kaksi passimiestä. Ohessa kuva, joka kyllä aika huonolaatuinen.

Kerran Jumbo on ajanut peuraa aikasemminkin (ennen Ahvenanmaan reissua). Ahvenanmaan reissun jälkeen tämä oli Jumbolle kolmas metsäreissu.

Kaksi kertaa olemme olleet kaurisjahdissa, joista ei saalista saatu mutta yksi ohilaukaus ja ekalla kerralla yksi kauris- ja jänisajo. Toisella kerralla kolme ajoa, josta kauris-, kettu- ja jänisajo. Että tilanteita riittää mäykyllä :)

T: Mikko ja Marja

(19.11.2009 kuulumisia Peteriltä ja Anettelta Paraisilta, Mysiga Malena, ”Madde” )

Tervehdys

Vihdoinkin saatiin kuvat lähtemään.

T. Pete & Nette

<Madden ensimmäiset kauriit

Moron,

Ohessa muutamia Siirin jahtikuvia viikonlopulta.

Lauantaina sujui metsästys erinomaisesti.
Aamu aloitettiin kauriskaadolla jonka jälkeen juotiin kahvit.
Kaurispukki oli vajaan tunnin kierroksessa ennenkuin eksyi aukealle.
Peuranvasaa ajettiin sitten jo hieman pidempään. Pakkaskeli hieman haittasi välillä, mutta lopulta otus tuli jahtikaveria riittävän lähelle.

Kun on toistaiseksi vain yksi metsästävä mäykky jahtiporukassa, niin joutuu sama koira aina juoksemaan.

Lähdin vielä sunnuntaina Siirin kanssa jahtiin kahdestaan. Tuli vain yksi ajo mutta se oli varsin pitkä. Otusta en tosin päässyt edes edes näkemään kun lähti otus suoraan varsin kauas lähtöalueelta. Siirin asusta näkee, että reissussa on hieman rähjäännytty. Tuo liivi on oikeasti kirkkaan keltainen heijastusliivi.

Sellaista tänne Rauhakylän suuntaan kuuluu!

Saku, Suvi ja Siiri

Moi!

Tänään alkoi hirvijahti, jossa Masi oli myös tutustumassa metsästysmaihin sekä metsästäjiin.

Poju pärjäsi oikein hyvin koko päivän. Ensimmäisen ajon aikana oli minun mukana passissa – osasi olla hiljaa ja tyytyi vain kaivelemaan kuoppia maastoon.

Ei minkäänlaista sähläystä missään, Masille on jotenkin kaikki niin päivänselvää. Heh-heh.

Toisen ajon aikana, laitoin Masin autoon odottamaan, jossa hänen ei sitten kauan tarvinnut ollakaan, kun hirvi oli nurin.

Masi pääsi kaadolle ja kyllähän siinä pojulla ensi alkuun ”puntti taisi vähän tutista”, mutta ei aikaakaan kun jo kierteli ja kaarteli hirven ympäri.

Seurassa on myös pari hirvikoiran pentua, jotka pääsivät nyt kokeilemaan taitojaan. Näillä kavereilla oli jo ikää vuoden verran, mutta meidän poju saa vielä vähän odotella... Masilla kyllä nenä pelaa, joten jos haavakko olisi tullut, olisi siinä tapauksessa Masillekin ollut ”heti töitä”.

Muutenkin seuran miehet olivat innoissaan Masin mukana olosta eli kyllä poju vielä tosi metsälle pääsee!

Harmi, että emme pääse tulemaan ensi kuussa Ahvenanmaalle, olisi ollut niin kiva nähdä ja Masin kokeilla metsästystaitojaan siellä.

Tässä pari kuvaa jahtipäivästä.

T. Päivi & Masi

Moi!

Tässä ajuri ja ensimmäinen saalis. T:Mikko

(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils,12.09. ja 07.09.2009.)

Moi,

Tehtiin tänään 400 m:n jälki metsään naudan verellä ja Masi jäljitti sen upeasti.

Masi ei yhtään poikennut jäljeltä ja kulmatkin merkkasi selkeästi. Kaatona oli hirvenlihapala odottamassa, eikä siinä kauan kuono tuhissut, kun palkinto löytyi löytäjänsä suuhun. Kyllä oli poju polleeta ja ”hymyili” vielä autossakin, kun lähdettiin ajamaan kotiin päin.

Jälkitreenin jälkeen piti poseerata valokuvassa tietty, tosin vasta kotona. Jäipä iloiselta emännältä suoristamatta pojun parta, mutta viis tällä kertaa siitä.

Hyvää viikonloppua!

Päivi

Moi,

Masihan seuraa hienosti hihnassa, kun kuljetaan tiellä. Tänään kuitenkin alkoi vain vetää tien toiselle puolelle, kun olimme kiertämässä saarta ympäri.

Annoin Masin mennä tien toiselle puolelle (hihnassa) katsomaan mitä siellä sitten mahdollisesti on, kun veto oli siinä kohtaa niin kova ja rusakon poikanenhan se sitten sieltä pusikosta tielle hypähti. Eli kyllä nenä taas tiesi! J eipä olisi ollut rusakosta tietoakaan, jollei Masi olisi ollut mukana. Nyt on Masi sitten ekan rusakkonsa bongannut, saas nähdä mitä seuraavaksi… Selkeästi pojulla uteliaisuus kasvaa nyt päivä päivältä…

Päivi

PS. Meillä hirvijahti on päätetty aloittaa 10. pv lokakuuta ja silloin Masi pääsee tutustumaan myös metsästysmaihin…

Hei pitkästä aikaa.

Jotenkin tuo kesä taas mennä "lipsahti" vähän liian nopeasti. Täällä riitti vielä elokuun alkupuolellakin tosi mahtavia hellepäiviä.

Paljon on touhuttu kesän aikana ja uutta opittu. Oskari on aina kahlaillut ja hakenut milloin mitäkin mereen on paiskattu, mutta kun haettavaksi laitettiin sorsan siipi ja tarpeeksi kauas niin Oskarihan uida porskutti ihan oikeasti.

Janne laittoi polkupyöräänsä etutarakan ja teki siihen sellaisen kuljetuslaatikon Oskulle. Kyllä nyt herra tappijalan kelpaa istuskella ja katella maisemia.

Naapurissa on mukava leikkikaveri, bordercollie Dana. Tulevat hyvin toimeen vaikka koko- ja nopeusero ovat valtavat. Todella epäsuhtainen pari, mutta Dana osaa leikkiä "varovasti".

Sorsastuskin sitten alkoi. Oskari kävi ensimmäisellä iltalennolla viime sunnuntaina, ei saalista, mutta hyvää opettelua. Ei välitä pyssyn paukuista mitään, vaikka melkein vieressä poksahtaa. Oskarin nenä tuntuu toimivan tosi hyvin. Tosin, kun kaivan suusta puolimätiä pikkulinnun raatoja, matoisia myyränjäänteitä ym. mukavaa, niin toivon että nenä ei haistaisi ihan kaikkea. Teimme vasta-ammutulla tavilla Oskulle hajujäljen pihalle, yksi katkos, alkua ei osoitettu ja lähes heti sai jäljestä kiinni ja löysi linnun pensaan juurelta. Mitenhän saisi vielä opetettua, että saalis pitäisi tuoda meille eikä repiä sitä palasiksi ; )

Tällä hetkellä pikku riiviö on lähinnä surkuhupaisan näköinen kun kaikki ylä- ja alaetuhampaat puuttuvat, uudet on jo vähän näkyvissä.Se onkin nyt niin riemukasta aikaa, kun kaikkea pitää jyrsiä. Laitoin juuri kolmannen modeemijohdon että pääsin kirjoittamaan tätä mailia.Ja eilen riiviö päätti että TV:tä ei sitten katsella, puri antennijohdon poikki.

Osku on ollut terveenä lukuunottamatta yhtä silmätulehdusta, mutta se meni neljän päivän silmätippakuurilla ohi. Isäntäväestä ei voi sanoa samaa. Janne oli ensin viikon kovassa kuumeessa ja köhässä ja nyt sitten minulla sama homma. Keuhkot on kohta yskitty ulos, onneksi sain antibioottikuurin ja olo rupeaa kohenemaan. Väläytteli jänisruton mahdollisuutta minulle, mutta itse en oikein usko siihen eikä kokeita otettu. Täällä on nyt aikapaljon jänisruttoa liikkeellä (löytynyt kuolleita poikasia), harmi jos jäniskanta taas romahtaa.

Tulipas tästä pitkä juttu. Liekö tullut kerrottua jotkut asiat jo aiemminkin? Liitteenä muutamia kuvia kesältä kun kävimme veneilemässä saaressa ja muitakin otoksia.

Hyvää syksynjatkoa ja jahtionnea !

T: Sari, Janne ja Oscar

(Kuulumisia Sarilta ja Jannelta Raahesta, Oolannin Oscar, 28.08.2009)

Hej!

Tack för senast. Jag gjorde som du sa, tog på mig den röda näsan och gick in i ringen. Resultatet kunde ju inte bli bättre, han var jätte duktig, mycket, mycket lugnare än förra gången. Han blev 4:e bästa hanhund och domaren tyckte om honom, hon gav mig tipset att stoppa i honom lite pankaka till nästa gång, pga "något uppdragen buklinje".

Nu skall vi anmäla oss till ny utställning i Torshälla den 5:e september.

Hälsningar från

Gabriella, Kristina, Tommy och Mästaren Marcus

Moi,täällä kaikki menee hyvin Idan kanssa.

On kiltti ja rauhallinen koira.

Luulin jo ettei se ajokoiraks (kissan)rupeekaan,mut äskö Pörrö sai vauhtiapua iltalenkille.Ida palaili hetken päästä.Pörrö ei vielä..

Pihalla touhuuvat vapaasti eikä useinkaan oo mäykkyä hukassa.  JV

Hej Mervi,

Sommar hälsningar från Vasa och Nelly & Co.

Här är det fullfart och ibland är det Kajsa som drar upp farten och i ibland Nelly.

Hundarna har varit 5 veckor på villan men nu blir det normala rutiner igen.

Vi är verkligen nöjda med hur Nelly utvecklas och hur bra hundarna kommer överens. Om man jämför hundarna är Nelly mycket mera grythund än vad Kajsa någonsin varit för hon kryper under alla terrasser och hus hon bara kommer åt.

mvh Hans

Moi!

Terveisiä sateista Isosaaresta!

Olimme viikonlopun mökillä ja tässä sinulle pari kuvaa pojusta, joka on varmasti kasvanut sitten viime näkemän.

Masi on aivan ihana! Erittäin oppivainen ja hajuaisti pojulla todellakin toimii!

Masi on ollut kaiken aikaa sisäsiisti, mitä nyt yksi pissa pääsi lattialle, kun en ymmärtänyt silloin, että Masi pyysi ulos..

Poju osaa jo seurata aika hyvin hihnassa, vapaana tulee luokse mistä ja milloin vain, kun puhaltaa pilliin (vain pihapiirissä, muutoin on kytkettynä) Nukkuu yöt omassa pedissään (kotona ja mökillä), matkustaa autossa kuten veneessäkin paikallaan (tykkää muuten tosi paljon olla autossa, ei tarvitse kuin sanoa, että lähdetäänkö autoon, niin jo on poika oven vieressä istumassa) jne. jne. istuu, tervehtii antamalla tassua, kun sanoo moi!, tulee sivulle, osaa olla/malttaa jo vähän aikaa käskystä paikallaan jne. 

Ja nostaa jalkaa ja on olevinaan jo niin äijää, että pitkän mallinen tyynykin saa kyytiä... ;-) Toisin sanoen, eihän kenelläkään muilla näin ihanaa ja oppivaista koiraa voi ollakkaan, kuin meillä! Olen tehnyt Masille myös jälkiä tässä pihassa sekä mökillä... Masi selvittää ne vaivatta ja on erittäin innostunut - leikin varjollahan tässä vielä tietysti mennään, mutta Masista näkee, että tästä kaverista tulee vielä jotain!

Nyt siis nautitaan tästä Pikku-Kullasta ennen kuin ensimmäinen uhma saapuu... heh :-)

Mutta tässä tosiaan pari kuvaa Masista - any comments?

Masilla "puskee" karkeata karvaa selkäpuolelle ja kylkiin, ainoastaan päälaelta karva tuntuu pehmeältä, no ehkä se siitä muuttuu karkeaksi (no problem!)

Hyvää kesän jatkoa!

Päivi, Seppo ja Masi

(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta

"Masi", Nyfikna Nils,13.07.2009)

(Kuulumisia Maikkilta Nokialta, Näpna Nanna,09.07.2009)

Morjesta Nokialta!
Oli pakko lähettää toi kuva kun Nannalta hyytyy koneet niin on hienosti oppinut salamatkustamaan...toivottavasti ei tarvi osataa rattaita kohta täyskasvuiselle mäykylle..! 

Pentupiirissä viimeks otettiin mittaa australianterrieristä..meinas olla loputon taistelu, mut lopuks mahtu kummatkin koirat egojensa kanssa samaan huoneeseen!!Harmi vaan kun on enää 2 kertaa jäljellä kun Nanna on saanu sieltä paljon taitoja elämänvarrelle. 

Hej

Här kommer några bilder på Nellie tagna förra onsdagen den 24 juni.Här hälsar vi på grannens dagbarn.

Moi!

Meillä kotimatka meni oikein mukavasti.

Matkalla satamaan, pysähdyimme jaloittelemaan Maarianhaminassa ja Masi oli tietty hihnassa, kaupungissa kun kerran oltiin.

Masi muuten kulki hihnassa hienosti, ihan kuin olisi aina kulkenutkin J

Autossa Masi ei tullut huonovointiseksi ja laivamatkakin meni todella upeasti – oltiin Sepon kanssa ihan ihmeissään tästä pikku matkustajasta!

Masi leikki leluillaan hytissä, söi ja joi, kävi vessassa sanomalehtien päällä tekemässä isot ja pienet tarpeet ja sitten nukkui loppumatkan.

Nukkumaan päästiin puolen yön jälkeen ja yö meni hyvin. Jäin alakertaan Masin kanssa nukkumaan - tosin sen seitsemän kertaa Masi yritti tulla viereeni (niin kuin arvelit J ) ja jouduinkin sitten laittamaan aidan sänkyjemme väliin, jolloin Masi alkoi heti nukkumaan ja aamulla sitten herättiin nenät vastakkain (aita vain välissä).

Hei Mervi.

Meidän kotimatka meni tosi hyvin. Osku nukkui melkein koko matkan, pari kertaa pysähdyttiin pissalle ja kakalle, ei oksentanut kertaakaan, hikka kolme kertaa. Eka yö, tai mitä siitä nyt oli jäljellä(kotona kolmelta yöllä) meni myös hyvin.

Ei itkenyt yhtään, nukkua tursotti vain. Tänään on ollut hyvä rytmi koko päivän, syö, paskoo ja nukkuu, välillä leikitään.

Ja ruoka maistuu tosi hyvin. Käytiin myös jo tutustumassa toimistoon ja mun isän ja äidin kotitaloon. On heti kuin kotonaan, rohkea ja tutkivainen. Pihalla se on innokkaasti ja rohkeasti tutkinut kohta koko tontin ja kaivanut nurmikkoakin, taitaa olla niitä myyrien hajuja. Eli hyvin on sopeutunut kotiinsa.

Liiteenä kuva kun Osku nukkuu boksissaan.

T: Sari, Janne ja Oscari

Lajban viihtyy myös traktorin kyydissä

(02.02.2009  kuulumisia Sakulta Liedosta ,

Jam Jam Jenni, "Siiri")

Moron.

Tuossa parit kuvat talven jahdeista. Mukavasti on mennyt.

Nyt on Siiri päässyt kunnolla vauhtiin ja ihan mukavasti on tulosta syntynyt.

Mantereella alkavat nämä porukkajahdit oikeastaan vasta tammikuussa ja nyt on ne saatu sorkkaeläimien kannalta päätökseen.

Supia on välillä myös pöllytetty kun ovat kohdalle sattuneet. Yksi ammuttiin ihan pihasta tammikuussa ja eilen sunnuntaina oli kärhämä kuivurin alla. Nyt ei saatu otusta hengiltä, mutta kuivurin vanha puinen lattia kyllä kärsi taiston tiimellyksessä. Siri saatiin lopulta ulos kunhan olin tehnyt ensin lattiaan reiän. Nokka ja korvat taas verillä.

Äitini teki koirille pussit metsästysreissuille ja ne ovatkin osoittaneet kätevyytensä jo moneen kertaan. Taukoa kylmän metsästyspäivän aikana on mukava viettää pussissa. Sisäpinnassa on paksu karva ja ulkokuori on tiivis joten lämpö pysyy kohtuullisesti sisällä.

Semmoisia tänne Rauhakylään!

-Saku

Maura kirjoittelee Hämeenlinnan itäisestä esikaupungista.

Talo alkoikin jo tuntua tyhjältä kaikkien mäyräkoirakavereiden lähdettyä koteihinsa. (Kiitos vaan kaikille ja tulkaa toki toistekin!) Onneksi emäntä oli järjestänyt minulle torstaiksi retken Helsinkiin. Sinne Viikkiin vanhoille kotinurkille on aina niin mukavaa mennä, kun siellä on paljon enemmän koirien "kirjeitä" tienvarsilla ja koirapuistossa kavereita (mm. ne kaksi dogo agentinoa jotka painaa yhteensä varmaan 150kg ja on niiiin kivoja. Karkasin aina niiden luokse leikkimään jo pikkupentuna...)

Mutta nyt ei mentykään koirapuistoon, vaan pääsin käymään siihen uuteen hienoon taloon, jota Pieneläinsairaalaksikin kutsutaan. Emäntä oli puhunut jostain selkäkuvauksesta ja se vaikuttikin lupaavalta, kun odotushuonesta löytyi heti kiva täti rapsuttamaan. Sitten käveltiin sellaiseenhuoneeseen, jossa eläinlääkäriopiskelijat tutkiskelivat minua joka kantilta. Heilutin niillekin häntää.

Sitten yht'äkkiä minua alkoi kovasti väsyttää, liekö johtui ahkerasta hännänheilutuksesta tai sitten siitä pienestä pistoksesta, jonka kandipoika kankkuuni tuikkasi. Seuraavista tapahtumista en sitten muistakaan mitään, mutta kuulemma minua oli väännelty ja käännelty eri asentoihin sellaiseen röntgenlaitteeseen ja taas olin ollut kaikkien mielestä söpö ja ihana.

Kun sitten aloin heräillä, Emäntä, kandit ja joku Anu keskustelivat selästäni viereisessä huoneessa. Hyvät oli kuulemma kuvat ja nivelet, ihan jalostuskelposeksi sanoivat (K1, kohdassa T13-L1) Sitten minua taas vähän silitettiin ja lievästi huojuvin askelin kävelin autolle.
Krapula vaivasi loppuillan. Ihan hauskahan tuollainen selkäkuvauskin oli, mutta kyllä mä olisin mieluummin mennyt sinne koirapuistoon....

T: Maura Mäyräkoira

Ylös