Sivut Suomeksi    På Svenska

 

 

Päiväkirja 2010

 

<<< UP >>>

27.12.2010

Kiitos kaikista sähköisesti lähetetyistä Jouluterveisistä.

Lisää jouluntoivotuksia on Kasvattien terveisiä sivulla


21.12.2010

Näyttää pahasti siltä että jahti on ahvenann osalta ohi tänä kautena. Kauris jahti loppuu 31.12  Lunta on tullut, ja tulee lisää, viimeisen kuukauden aikana niin paljon ettei mäykyn kanssa ole ollut asiaa metsään. Koirat saavat tyytyä lenkeillyyn remmissä ja vain tiellä. Ainut huvi on keskustella skypessä kavereiden kanssa.


Playadel Bergs Näsvisa Noora

26.11.2010

Talvi tuli yhtäkkiä ja mielestäni liian aikaisin. Jo marraskuussa yli 20 cm lunta + pakkasia kylmimmillään yli - 20 astetta.

Saatiin vielä kuitenkin kaato Nooralle. Se oli ensimmäinen kauris joka on tänä vuonna Nooran ajosta ammuttu. Kyllä tekikin töitä sen eteen. Ajeli 45 min syvässä lumessa läpi suon pukin isännän eteen. Sääli vain että sarvet irtosivat. olisi ollut kiva säästää kun oli kuusitappinen kaurispukki.

Toivottavasti tänä vuonna vielä pääsisimme jahtiin. Se edellyttää yli -10 lämpötilaa ja lunta alle 20 cm.


24.11.2010

Magnifika Miika (2v) on monipuolinen metsästyskoira kuten mäyräkoiran kuuluukin olla.

Toisena päivänä ajosta kauriita seuraavana luolasta supeja

Harmi vain etei ehtinyt tänä vuonna ajokokeisiin (meillä kokeet loppu), luolastahan jo tuloksia on.

Miika on jo jälkivalio ja saanut näyttelystä sertin.


20.11.2010

Antoisa jahtipäivä Eckerössä. Ajossa ensin Sally (9 kk) sen jälkeen Mia (2v). Päivän tulos kuvassa.

S-pennut ovat alkaneet ajella kivasti. Kuulumisia on tullut Sussilta, Sisulta, Sven-Erikiltä (Veksu) ja Sulolta.

Sussi on ajellut 40 peuraa ja käynyt jäissä omistajansa kanssa.

R-pennuista metsässä ovat olleet ainakin Rickard (Riku), Ronja ja Riitta (Martta)

P-pentujen omistajien kanssa ei ole kovin paljon oltu yhteydessä..

Sen kuulin että Peter Pan (Keke) käväisi poliisiputkassa. Keke oli ottanut ensimmäisen rusakko-ajonsa ja poliisi kytkenyt koiran tieltä.

Kuvassa Folke, Johnny, Andreas, Simon sekä koirat Mia ja Sally.


15.11.2010

Teemme kyllä muutakin kuin juoksemme metsissä

Sohvalla löhöilee iltalenkin jälkeen Rut, Noora & Linnea ja päivähoitolapset Ronja, Tom Tom ja Miika.

On muuten ihan kiinnostavaa käydä tämän lauman kanssa kerralla lenkillä.

Ronjalla oli vaikeuksia uskoa ettei Tom Tomin lelua saa ryöstää. Tomppa on kiltti poika ja murisee syvältä mutta ei sitten tee enempää.


11.-12.11.2010

Metsässä harjoittelemassa Noora sekä Mia (kuvassa)

Filmailin ajon pätkät

Ekana....Näsvisa Noora

...sitten  Mamma Mia Maria


5.11.-08.11.2010 Kolme uutta valiota!!!!

Listiga Linnea valioitui Suomen ajovalioksi, FI KVA-A. Suurkiitos Tobiakselle joka toimi koiran-ohjaajana metsässä kun en itse päässsyt. Ahvenmaalla ei ole aikaisemmin ollut koiraa jolta löytyy tuloksia ajosta, jäljeltä ja luolilta.

Ruotsissa jälkivalioksi tulivat Ronja Ryövärintytär ja Snåla Saliga Sally. Molemmat ovat vasta 9 kuukautta ja saavuttivat valionarvon minimi koemäärällä.


02.11.2010

Nooran ja Linnean kanssa jahdissa.

 

Noora on nyt reilut puolitoista vuotias ja voidaan pikkuhiljaa alkaa ajattaa tosissaan. Mielestäni moni on aivan liian kiireinen ja ajattavat liikaa keskenkasvuista koiraa.

Tänään ajeli ihan kivasti. Ensin pukkia lyhen n 20 minuutin ajon ja senjälkeen toisen ajon joka kesti reilun tunnin.

 

Linnea on loppu viikolla menossa ajokokeisiin ja tarvitsee kuntoharjoittelua. Yhden ajoerän maksimi

pituus on 80 min ajoa.

Tänään koiran ja isännän suoritus oli kuin oppikirjasta. Linnea ajeli 80 min ajon päättyessä Jonnyn kaato laukaukseen. Linnea pysyi kuin liimattuna kiinni saaliissaan.

 

Päivän päätteeksi sohvalla lepotilassa kaikki "metsästäjät"


31.10.2010

Rut kävi taas "pimeissä töissä". Tienaa kohta enemmän viikossa kuin minä.

Espanjalaisten jousiampujien kaurisnaaras joka oli katkaissut jalkansa joskus aikaisemmin viikolla.


30.10.2010 taas jahdissa

Syksy ollaan jahdissa aina kun vain päästään. Klo 9-17 ajossa olivat yksi kerrallaan: Linnea, Mia ja Noora.

Saaliiksi ei saatu kuin kaksi vasaa vaikka koirat ajoivat muitakin kauriita. Viimetalven jälkeen vähemmän kauriita joten emät ja viimevuotiset saavat tänä vuonna jatkaa matkaansa.

 

Myöhään illalla kun olimme jo menossa saunaan soi puhelin. Espanjalaiset jousiampujat, jotka ovat täällä jahdissa, olivat ampuneet haavikon.

Kuvassa : Örjan & Linnea

Kuvassa (seuraavana päivänä) : Jousiampuja Jaume Bordera, Espanjasta  & "Rut"

Nyt pääsi mamma-Rut töihin. Ensin meni kokemuksella ja hyvällä nenällä varustettu Rut perässä minä ja viisi jousiampujaa, osalla otsalamput osalla ei.

Kaurispukki löytyi tiheästä kuusikosta.  Miehet pyysivät jos voisin mennä uudestaan viimeiset 30 m jotta saisivat jäljestyksen myös filmille. Toki mentiin onhan se mukavaa päästä Espanjalaisille metsästyssivuille.


 

24.10.2010

Snåla Saliga Sallyn aloittelee ajavan koiran uraa. Sallyn nuorempi isäntä ampui 10.10.2010 ajosta kuvassa olevan kauriin.

Se oli molempien ensimmäinen. Tänään tuloksena kaksi kaurista. Sally asuu sijoituskoirana Hammarlandissa

Snåla Saliga Sally


23.10.2010

Listiga Linnean ajosta saatiin tällä viikolla kaksi kaurista.

Keskiviikkona Linnea oli Tobiaksen kanssa metsällä ja tänään Håkanin kanssa. Hyvä tyttö

Raskaat huvit rasittaa....


16.10.2010

Mian kanssa metsässä. Valitettavasti ei näy kunnolla koira eikä kauris mutta ajo kuuluu kyllä.

(Voi olla että nähdäksesi videon sinun täytyy sallia sen näyttö)


12.10.2010

Jälkiharjoittelua. Jos katsoisi kilpailumielessä olisi vanha konkari Rut selvästi voittanut, kakkosena Noora,  kolmantena Ronja , jaetulla neljännellä sijalla Sally ja Madde. Linnea ei sijoittunut lainkaan. Neitiä ei kiinnosta pakkasessa olleet kauriin jalat jos eläviäkin on metsässä liikkeellä.

Sally                              Ronja

"Rut"                                                        Noora                                             Madde


09.10.2010

Linnea starttasi ajokokeessa saaden kolmosen. Tein ehkä typerästi, ehkä en,  kun pistin ekan erän poikki 40 kuluttua.

Koira ajeli niin lähellä tietä että pelotti. No seuraava erä jatkui samaan rataa ja jollei Tobias olisi pysäyttänyt autoa,

olisi Linnea nyt koirien taivaassa. Koe pöytäkirjassakin on maininta hermostuneesta koiranohjaajasta ;-)


01.10.-03.10.2010

Leena ja Harri kutsuivat meidät peurajahtiin Artjärvelle, Villikalan metsästysseuran vieraiksi.

Ihana viikonloppu. Kolme päivää metsässä, majoitus täyshoidolla, savusaunalla sekä kylpytynnirillä.

Voiko sitä enenpää toivoakkaan.

Peuroja emme saaneeet mutta todella hienon kaurispukin kylläkin. Saaliiksi saatiin myös yksi supi

ja saimme myös kuunnella ketun sekä rusakon ajoa.

Saimme maistaa punaviinissä marinoitua peuraa. Paula, Leena ja minä kaadoimme myös yhden karhun,

toki vain puusta veistetyn mutta kuitenkin. (alla kuvat) 

Lisää kuvia löytyy Picassa albumista tai fotosivulta: Artjärvi

 

Minä, Mia, Rut, Madde, Miika, Linnea ja takana myös Noora.


5.09.-25.09.2010

Ei ole ehtinyt pahemmin päivitellä sivuja. Kuukausi on pääasiallisesti kulunut metsätreeneissä.

Lyhyesti päätapahtumia.

Lotta (Lindas Lyxlott) ja Sussi (Söta Sexiga Sussi) perheineen kävivät kyläilemässä.

Veneiltiin ja Sussi sai kokeilla kaurisajoa.

Lotta ja Sussi, alakuvassa myös  Leena

 Metsässä ovat käyneet Linnea, Noora ja Ronja. Ronja on aikas äitinsä näköinen.

<Madde ja Ronja

Olen ehtinyt siinä välissä käymään kylässä tapaamassa Marttaa (Riski Riitta). Kiitos yösijasta

<Ronja ja Martta

 Luolakokeissa Miikan ja Mian kanssa (molemmille C) ja näytelmissä ilman merkittäviä tuloksia.

Mia oli karvan päässä viimeisetä sertistään.

Sisu (Som Saaren SisuSeppo  ja Veksu (Svindyra Sven-Erik) ovat käyneet penukka näyttelyissä, lisää kasvatien kuulumisia sivuilla.


02.09.2010

Metsätreeneillä Olgan ja Nooran kanssa. Tulokset ei ollut kovin ihmeelliset mutta ei menetyksetkään kalliita.

(Menetin kahdet pikkarit ja kolme sukkaa. Pyykkiä lattialla ja ovi auki. Linnean mielestä oli ilmeisesti epäreilua kun ei päässyt mukaan.)

Olga ja Noora ajelivat molemmat, mutta vain lyhyet pätkät. No kausihan on vasta alussa.

Jonny teki pari jahti varoitus taulua autoilijoille, jospa osaisivat paremmin varoa koiraa.


28.08.2010

Kävimme viikonloppuna moikkaamassa tytärtäni Karlstadissa. Hyvin mahtui 28 neliön yksiöön kuusi koiraa.

Samana viikonloppuna Ludvig Lurifax "Rontti" ja Nyfikna Nils "Masi " osallistuivat Suomen "metsästyskoirien jälkikokeisiin", MEJÄän. Molemmille tulokseksi nolla. Masi alkoi ajella ja Rontin jäljen lopussa olevaa "kaato työskentelyä" ei voitu arvostella koska sorkka oli varastettu.  Koiranko vika jos kaatoa ei olekkaan? Ihan järkevät koesäännöt vai mitä?


Noora, Olga, Lnnea ja Rut

24.08.2010

Odotellaan jahtikauden alkamista

 Olga & Lnnea


21.8.

Rontti (Ludvig Lurifax) on nyt myös Viron muotovalio (EE MVA)

 La: Paras Uros, Serti, CACIB, ROtunsa Paras, sijoittuen ryhmä 4:ssä toiseksi, tuomari Agneta Pamp, Ruotsi

Su:  Paras Uros, Serti, CACIB, Vastakkaisen Sukupuolen Paras, tuomari Anne Sume, Eesti.

Playadel Bergs Ludvig Lurifax

Rontti (Ludvig Lurifax), omistaja  kennel Mouldhils


13.08.-15.08.2010 Ruotsin reissulla

Paula & minä koirineen käväisimme Ruotsissa parissa näyttelyssä ja miikan kanssa jälkikokeissa.

Miika, Linnea ja Madde ihmettelevät puhvelilaumaa

Jycken Jonny " Onni"

Näyttelyssä ei tullut serttejä vaikka koirat saivat muuten ihan hyvät arvostelut.

Kotiin tultiin yhden valion kanssa, Miikasta tuli Ruotsin jälkivalio.

Alla: Miika ja jälkituomari


Ristiina 31.07.2010

Uudet Suomen muotovaliot:

 Rontti (Ludvig Lurifax)  SERT, PU 1, ROP ja RYHMÄ 2  ja Junglande Julia SERT, PU 1, VSP

 

Playadel Bergs Kasvatti ryhmä, KP: Junglande Julia, Jålande Johanna, Ludvig Lurifax & Nyfiken Nils

Muut tulokset: Maura (Jålande Johanna) ERI, PN 3, Madde ERI, PN 4, Masi (Nyfiken Nils) ERI, PU 3 ja

Onni (Jycken Jonny) EH. Kasvattiryhmäkin saatiin aikaan.

Kiitos aktiivisille koiruuksien omistajille ja Karoliinalle ihanasta lounaasta!!


25.-26.07.2010

Oolannin Oj Oj Olga ja Näsvisa Noora ovat nyt Ruotsin verijälkivalioita.

Kuvassa viimeisen kokeen tuomari Maria.


23.07.2010

Talossa oli vipinää. Kasvatteja kävi päivähoidossa. Kotona oli parhaillaan 8 mäykkyä ja yks villis.

Oli vaikeaa saada kaikki samaan kuvaan kerralla. Tässä odotellaan iltaruokaa


16.-19.07.2010 Junamatkalla Piteå-Alfta-Bollnäs

Leena ja minä koirinemme ajelimme junalla Ruotsia ristiin rastiin. tottakai kuului ohjelmaan pari näyttelyä ja jälkikokeet.

Mukanani olivat mäykyt Miika ja Olga (sijoitusnarttu joka asuu Lappeenrannassa)

Leenalla on mäykky Lindas Lyxlott mutta tällä kertaa mukaan lähti heidän oma kasvatti Gordon-setteri Terrismäen Capri. La ja Su oli näyttelypäiviä.

Mäykyt saivat ykkösiä mutta ei enempää kuin sitten taas Capri keräili sertit molempina päivinä sekä sijoittui myös tyhmässä kolmanneksi!

Ei hassumpaa setteriltä joka on ns. käyttölinjainen koira.

Kun kerran matkustimme ilman autoa kävimme myös kesäterassilla oluilla.

Capri ja Olga ottivat levon kannalta kun taas Miikalla oli tylsää. Kun ei kerran voinut kaivaa niin maisteli terassin penkkiä.  Miikalta ei varmaan koskaan lopu energia.

 

Olga käväisi vielä maanantaina verijäljellä. Sai AVO ykkösen pitkästä matkustuksesta huolimatta.


15.07.2010

Olga on ollut opettelemassa saaristolaiskoiran elämää.

Olga on sijoitusnarttu joka asuu Lappeenrannassa "Onni" mäykyn kanssa.

Saatiin myös kesäkuva Olgan siskosta Oilista


01.07.2010

Julian pikku-emäntä Aino kävi kylässä. Koirapusuja tuli runsaasti, kuvassa Ronja.


25-27.06.2010

Päivällisellä Tom, Ronja, Rut, Sally & Linnea (Noora oli myyrän kaivuussa)

Päivällisellä Tom, Ronja, Rut, Sally & Linnea (Noora oli myyrän kaivuussa)

Vietimme Juhannuksen pienessä saaressa, onneksi on vene mihin mahtui kätevästi kuusi koiraa.

Lepotuolissa Ronja & Rut                         Nenän käyttöä Ronja & Sally


Tuomari Rauno Raitanen ja mäykyt

20.06.2010

 

Miika teki sen uusiksi. Oli jälleen tuomarin mielestä luolakoirien taipumuskokeen paras koira. Tuomari sanoi todella pitävänsä Miikan työskentelystä.

Miika sai siis toisen B tuloksensa ja tarvitsee nyt yhden A tuloksen valioituakseen Suomen  luolavalioksi.

Mia sai myös ensimmäisen B tuloksensa ja Linnea E:n jota oltiin hakemassakin.

 

Kokeen jälkeen kävin koirien kanssa suorittamassa tyhjän luonnonluolan tarkistuksen. Kaikki saivat hyväksytyn tuloksen. Miika taas tapansa mukaan ei halunnut heti  tulla pois "kolosta" kun sinne kerrankin pääsi. Koiralle ei luulisi A kokeen kaivuu-osuuden tuottavan vaikeuksia. Sen verran kaivuuhullu on luonteeltaan.


Sain hauskan viedon Playadel Bergs Sluga Slösaren Sulo & pupu


 12.06.2010

 

Ludvig Lurifax "Rontti" (kuvassa) ja Mamma Mia Maria olivat  luolakokeissa Nummisissa. Rontista tuli nyt Suomen luolavalio. Eikä millään huonolla tuloksella A 50! Onnittelut kasvattajan puolesta koiran omistajalle Lotalle (kennel Mouldhills).

Lisso, Mian emäntä, oli Mian "ohjaajana" (kiitos Lisso, kun en itse päässyt)

Mia osallistui elämänsä ensimmäisiin kokeisiin saaden C 35.

 

Siuntio- Kausala 27. ja 29. 5. 2010

Playadel Bergs Listiga Linnea, KÄY 1, KÄK 1, sertti, PN 1, ROP,  FIN MVA

 

tuomari Pyyppönen ja Miika

Kuukauden viimeinen keikka suunnistui mantereelle.

Ensin luolakokeisiin Siuntioon, sieltä luolaharjoituksiin Ruotsinpyhtäälle ja sitten Kausalan näyttelyn kautta kotiin.

 

Miika aloitti uransa luolakoirana todella komeasti.

Kokeen paras koira ja tulos yhtä pistettä vailla maksimi eli B 43. Koe Miikan kohdalla kesti vain kahdeksan minuuttia!

Tuomari nimittäin keskeyttää kokeen kun koira on riittävästi ilmaissut taipumuksensa luolailijaksi. Jos koira ei "toimi" voi koe kestää korkeintaan 20 minuuttia.

 

Miika olisi kyllä mielellään vielä jatkanut taikka mennyt uudestaan mutta täytyy odotella seuraavaa koetta.

       Seuraavan päivän harjoituksissa olivat Mia sekä Linnea myös samaa mieltä. Luolassa haisee

       kiinnostavalta ja sieltä löytyy Kettu! Kokeisiin pääsevät kohta tytötkin eikä pelkästään vain Miika.

 

Kausalan näyttely oli mukavalla paikalla metsän reunassa. Laitoimme koirille tarhan kompostihäkeistä jotta saisivat temmeltää.

Madde ja Miika kaivoivat itsensä syvälle maahan. Toisinaan vain häntä enää oli näkyvillä.

 

Putsasin pahimmat sannat pois ennen kehään menoa. Taas oli ensimmäiseksi Miikan vuoro.

Tämä tuomari arvosteli koiria eniten juuri liikkeessä niin kuin kuuluisikin.

Miika sai käyttöluokasta arvosanan Erinomainen ja oli karvan päässä Suomen sertistä. No ensi kerralla sitten. Eihän se ole hassumpaa tulla kolmanneksi parhaimmaksi urokseksikaan.

 

Tytöistä tällä kertaa kilpaili vain Madde sekä Linnea. Madde ei oikein ole vielä kauneinmillaan äitiyslomansa jälkeen ja sai tyytyä punaiseen nauhaan eli erittäin hyvä.

Linnealla taas pyyhki loistavasti!

Voitti käyttöluokan ja ollen paras narttu sekä rotunsa paras. Linneasta tuli siis Suomenkin valio.

Aika likka, kaksi valion arvoa viikon välein.

Miikalla hinku luolaan

Töissä


Gräsö-Sundsvall-Borlänge 20.05.-23.05.2010

SKK:n näyttely Sundvall, Playadel Bergs Listiga Linnea, KÄY 1, KÄK 1, sertti, SE MVA, PN 1, ROP, BIG 1 & BIS 5.

 

Torstai:

Lähdimme yhdistetylle koe-loma-näyttelymatkalle mieheni  koirien kera. ("Rut", Linnea, Miika, Mia ja Noora)

 

Ensimmäisenä  torstai-aamun ohjelmassa oli Nooran ja Miikan jälkikokeet Gräsön saarella, lähellä Öregrundia. Sinne on vain tunnin ajomatka Grisslehamista, jonne Eckerö Linjen laiva saapuu. Molemmat koirat saivat jälkokeista Avoimen luokan ykköstuloksen. Tällä kertaa emme viipyneet saarella kauankaan vaan teimme koirien kanssa turisti kävelyretken Öregrundissa, jonka jälkeen suunnistimme kohti Sundsvallia ja Härnösandia.

 

Olin viime vuonna tavannut Älandsbron näyttelyssä mukavan perheen. (päiväkirja 2009).

Ilmoitettuani koirat  näyttelyihin olin yhteydessä perheen tyttäreen, Mariaan.  Hekin olivat menossa samoihin näyttelyihin ja Maria toivotti meidät tervetulleeksi yöpymään luonaan. (Eteenpäin luettuanne huomaatte ,että emme saaneet ainoastaan yöpaikkaa vaan kyseessä oli hotelli täyshoidolla parturipalveluineen. Ilta "teenä" Shampanjaa;-)

 

Saavuimme illansuussa perille Härnösandiin jossa meitä odotti illallinen monin herkuin. Jonny (mieheni) tapasi ensi kerran Almin perheen, Bossen, Ingridin ja Marian. Sovimme ennen nukkumaan menoa että Bosse lähtisi mukaan seuraavan päivän jälkikokeisiin.

Perjantai

Aamu koitti aurinkoisena ja minua hieman jännitti jälkikokeet.

Bosse teki kiusaa alueella olevasta karhusta. Ei minua karhu pelottanut vaan mietiskelin kuinka paljon ajettavaa riistaa olisi koepaikalla.

Miika & tuomari

Noora ja Bosse

Miika sai aloittaa ja Jonny jäi mäykkyjen; Rutin, Linnean sekä Nooran kanssa autolle.

Miika meni kuin höyryjuna jälkeä pitkin siihen malliin että sai kokeesta korkeimmat mahdolliset pisteet!! AVO 1. 42 p ja KP (kunniapalkinto). Noora oli vuorossa heti perään ja sai melkein yhtä hyvän tuloksen, AVO 1. 42 p mutta ei KPtä.

 

Nyt molemmilta puuttuu enää yksi ykköstulos jälkivalion arvosta.

 

Illalla juhlistimme hyviä tuloksia shamppakaljan kera. (Jonka Bosse oli hankkinut vaikka minun se olisi kuulunut tarjota). 

Ilta jatkui mukavasti merkeissä grillauksen merkeissä. Stefankin, Marian veli, oli saapunut paikalle. Oli mukavaa tavata myös Stefan. Almin perhe tarjosi loisto-aterian juomineen ja lisäksi Maria parturoi minun "karvani". Siis lyhensi tukkani juuri sellaiseksi jonka halusin. Voi suihkun jälkeen ravistaa ja sitten menoksi. Miehet paransivat sillä välin maailmaa calvadossin kera.

 

Aika kuluu hyvässä seurassa aina liian nopeasti, oli aika mennä sänkyyn ja valmistautua seuraavan päivän näyttelyyn.

 

Lauantai:

Sundsvallin SKK:n näyttelyyn oli ilmoittautunut reilut 1800 koiraa. Kaikki mäyräkoirat (eri koot ja karvanlaadut) arvosteltiin samassa kehässä

Stefanin lyhytkarvainen uros, Alex, ei voinutkaan osallistu sairastuttuaan. Alexilla oli jonkunlainen tulehdus takajalassa ja oli lääkekuurilla

Mamma "Rut" kilpaili veteraaniluokassa ja oli paras veteraani.

 

Loppukilpailussa oli ensin vuorossa veteraanin valinta. "Rut" ei tällä kertaa sijoittunut. Lihapullia sai tietenkin niin kuin asiaan kuuluu.

 

Mäykkyryhmä oli vuorossa ja Maria mietti mitä tekee jos koira voittaa ryhmän ja saisi osallistua seuraavan päivän BIS (Best In Show = näyttelyn paras) kisaan. Olimme nimittäin kaikki menossa seuraavana päivänä Borlängen näyttelyyn

"Asti", Marian pitkäkarvainen mäykkyneito, oli hyvässä vedossa. Koirasta tuli ROP, eli rotunsa paras ja sai ensimmäisen serttinsä.

Tällä kertaa kaikki karkeakarvaiset urokset kilpailivat käyttöluokassa. Miika sai ykkösen sekä sijoittuu luokassaan neljänneksi. oli siis uroksista neljänneksi "kaunein".

Nartuista ensin kehässä kävi Mia jonka Maria esitti. Mia sai tällä kertaa tyytyä käyttöluokan kakkoseen. Ei ole aina helppoa esittää toisen koiraa mahdollisimman edukseen. Linnea keräsi Jackpotin. Ensin käyttöluokan paras saaden sertin, sitten paras narttu ja myös ROP, eli rotunsa paras. Linneasta tuli nyt Ruotsin muotovalio.

Tämä tarkoitti siis sitä että emme "voineetkaan" lähteä shoppailemaan vaan odottelimme ryhmäkehiä jotka ovat aina näyttelypäivän viimeiset loppukilpailut. Marian Asti ja minun Linnea kilpailisivat toisiaan + muita mäyräkoiria vastaan Ryhmä 4:n  loppu sijoituksista. "Rut" osallistuisi paras veteraani kisaan. (Kaikkien rotujen kaunein veteraani).

Kilpailu alkoi. Mäykyt kuulutettiin yksi kerrallaan kehään ja tuomari katseli koiria liikkeessä sekä seisomassa. Maria ja minä olimme vierekkäin. Katselimme jännittyneenä toisiamme joka kerta kun kuulutettiin koiria. Palkintosijat ilmoitetaan huonoimmasta parhaimpaan.

Lopuksi vain me koiriemme kanssa olimme jäljellä. Jännitti molempia ja samalla oli kivaa kun tiesimme jo siinä vaiheessa toisen olevan kakkonen ja toisen ryhmän voittaja. eli paremmin ei voisi käydä.

Kuuluttaja ilmoitti: "ryhmän voittaa Playadel Bergs Listiga Linnea" Olin aivan äimänä. Nyt siis minä saisin miettiä lähtisinkö Borlängeen ja jättäisin näyttelyn parhaan kilpailun sikseen. (10 koiraa 1800 koirasta jäljellä) vai satsaisinko Linneaan ja unohtaisin Borlängen mihin oli kaikki mäykkyni jo ilmoitettu.

 

Nyt tuli Almin perhe apuun. Marian veli Stefan esittäisi sunnuntaina Linnean ja me muut menisimme Borlängeen. Ihania ihmisiä. He ovat ennenkin osallistuneet näyttelyihin ja tiesivät ettei BIS kehään päästä joka päivä. Linnea jäi Stefanin hoiviin ja muut suunnistimme etelään päin.

 

Taas illalla juotiin samppanjaa jonka taas tarjosi Bosse. Systembolaget oli jo suljettu enkä ollut uskaltanut ostaa juhlajuomaa etukäteen. Siis en uskaltanut nuolaista ennen kuin tipahtaa.

 

Sunnuntai:

Aamu ei vesisateineen näyttänyt lupaavalta eikä ilma parantunut lainkaan kehien alettua. Marialla oli teltta mukana. Sateen suoja ei ollut pahaksi. Sen huomasivat muutkin ja ylimääräisiä hiipi telttaan tuon tuosta. Kehät olivat kamalia! Leikkaamaton ruoho, savimaa ja sen päällä lilluva vesi.

Miika aloitti. Miika liikkui kummissaan eteenpäin koska saappaistani roiskui joka askeleella vettä Miikan naamaan. No Miika sai käyttöluokan ykkösen ja oli myös luokkansa toinen. (luokassa kilpaili n. 8 koiraa).

 

Noora sai vielä enemmän roiskeita silla sade vain yltyi. Noora kilpaili juniorina sijoittuen luokassaan kolmanneksi.

 

Mian vuoron tullessa oli tuomarin pöydän edessä oleva maa yhtä kuravelliä. Mia tepsutteli sateesta huolimatta niin reippaasti kuin siellä vain voi. Eikä huonosti tepsutellutkaan.

Voitti ensin käyttöluokan saaden toisen serttinsä, oli paras narttu sekä VSP (vastakkaisen sukupuolen paras.) Tällä kertaa uros oli kauniimpi.

 

Stefanilta ei vielä kuulunut uutisia. Tiesin vain sen että hänellä oli monta avustaa siis omat tukijoukot paikalla. Stefan ei ollut ennen esittänyt koiraa, mutta halusin että hän tekee sen koska tiedän hänen kohtelevan koiria ystävällisesti ja hyvin. (Linnea oli nukkunut yönsäkin Stefanin peiton alla).

 

Vihdoin kuulimme tulokset. Linnea oli sijoittunut viidenneksi!!! Aivan uskomatonta reilusta 1800sta koirasta BIS viides. Linnea oli saanut niin ison rusetin että jos  sen päällä istuisi näkyisi reunat kuitenkin. Kyllä kannatti mennä Almien mukana Sundvallin kautta kotiin junalla. (Jonny ja muut koirat menivät autolla suoraan Borlängestä).

 

Matkalla kuulin myös toisen mukavan uutisen. "Maura" Playdel Bergs Jålande Johanna oli saavuttanut Suomen jälkivalion arvon. Onnea Karoliinalle ja Mauralle. (storyn kuvineen voi lukea Kasvatien kuulumisia 2010 sivulta)

Tuhannesti kiitoksia Almin perheelle ja erityisesti Marialle sekä "ammatti-handerille" Stefanille.

 

Tulokset:

Gräsö jälkikokeet:

Playadel Bergs Magnifika Miika

 AVO 1.

Playadel Bergs Näsvisa Noora

 AVO 1.

Sundsval jälkikokeet:

Playadel Bergs Magnifika Miika

 AVO 1. KP

Playadel Bergs Näsvisa Noora

 AVO 1.

Sundsvall SKK näyttely

Playadel Bergs Magnifika Miika KÄY 1,KÄK 4

Playadel Bergs Listiga Linnea

KÄY 1,KÄK 1, sertti,  PN 1, ROP,SE MVA, Ryhmän paras & BIS 5.

Playadel Bergs Mamma Mia Maria

KÄY 2

Freckle-Face Calibra

VET 1 VEK 1

Borlänge näyttely:

Playadel Bergs Magnifika Miika

KÄY 1,KÄK 2

Playadel Bergs Näsvisa Noora

JUNKL 1 JUNKKL 3

Playadel Bergs Mamma Mia Maria

KÄY 1,KÄK 1, sertti,  PN 1, VSP

Freckle-Face Calibra

VET 1 VEK 2


12.05.-16.05.2010 Mantereen turné

Ruotsinpyhtää-Kangasniemi-Turenki

 

Noora teki san taas.

Molempina päivinä paras narttu.

 

Noora on osallistunut neljään näyttelyyn ollen kolmesti paras narttu, kahdesti rotunsa paras ja kerran vastakkaisen sukupuolen paras!

 

Mukana olivat Linnea, Madde, Miika, Mia ja juniorit Noora sekä Olga.

Reissu alkoi luolaharjoituksilla Miikan, Mian sekä Linnean kanssa. Kaikki menivät luolaan ja haukkuivat kettua.

Miika oli aivan hurjana, samoin autossa Madde. Madde ei saa enää osallistua koska on jo valio luolilta.

 

Tällä reissulla paistoi aurinko ja minä olin varautunut sade-talvi vaattein. No onneksi kaupasta löytyi kesävaatteita ja autossa on ilmastointi.

Harjoitusten jälkeen suunnistin Kouvolaan josta poimin Olgan emännän Paulan mukaan reissuun.

Ajelimme Kangasniemen näyttelypaikan kautta  majapaikkaamme.

 

Yövyimme järven rannassa vieraanvaraisten torppalaisten saunamökissä. Tavaroiden kuljetus saunamökille hoitui isännän traktorin avulla.

 

Meille olisi tarjottu tervetuliais juomaa ja mukavaa jutustelua mutta valitettavasti kello oli jo niin paljon että jouduimme jättämään seurustelun väliin.

Harmi, sillä isäntäväellä olisi ollut paljon mielenkiintoisia juttuja elämän varrelta. Sen verran kävimme sisällä että Mia sai ripuloitua kaksi räsymattoa. Mialla oli maha löysällä.

.

Ilta oli aivan ihana ja sauna lämmin. Menin järveen mattopyykille ja totesin taas otsalappu on usein tarpeellinen, sillä ilman sitä olisi matot jääneet pesemättä

 

Näyttely- aamu oli ensin lämmin, sitten sateinen päättyen ukkosta edeltävään kuumuuteen.

(Oli ihan kiva raahata tavaroita pois näyttelypaikalta helteessä coretex vaatteet päällä.)

Noora oli taas paras narttu saaden sertin. Ei tällä kertaa kuitenkaan ollut kauniimpi kuin paras uros joten  saimme lähteä ajoissa kohti Olgan kotia Lappeenrantaa. Muut koirat saivat tyytyä EH(erittäin hyvä) tuloksiin, paitsi tällä kertaa sai Miika tuloksen H( Hyvä)

 

Hikoilun jälkeen kelpasi kylpeä Saimaan rannalla Jussin ja Paulan mökillä Lappeenrannassa.

Koirista löytyi vielä virtaa. Riemulla peuhasivat paikallisessa koirapuistossa.

 

Tässä olisi muutava filmi koirapuiston tohinoista:

koirapuistossa 1. ja koirapuistossa 2.

 

Lappeenrannan jälkeen oli vuorossa Turengin näyttely.

Apulaiseksi bongasin matkan varrelta Linda Lyxlott:in emännän Leenan. Minä yövyin Karoliinan ja Villen luona Lammilla (Jålande Johanna alias Maura) ja Leena tuli suoraan näyttelyyn kotoaan Iitistä

Ville on rakentanut ison koira-aitauksen jossa kelpasi kaivella ja leikkiä. Mäyräkoirat syvensivät yhteistuumin Villen tekemää ojaa

Sunnuntai aamu koitti yhtä lämpimänä kuin lauantaikin oli ollut. Onneksi sain koirat ja auton varjoon.

Nooralle tuli taas menestystä. Noora oli ainut karkeakarvainen mäyräkoira joka sai Erinomaisen. Noora oli siis jälleen paras narttu sekä rotunsa paras. Ryhmässä 6 ja 4 ei Noora enää kuitenkaan sijoittunut

Muille tuli tulokseksi EH(erittäin hyvä) paitsi tällä kertaa sai Mia tuloksen H( Hyvä)

Paluumatkalla olimme ajoissa Turussa joten ehdimme käväistä paikallisessa koirapuistossa ennen laivan lähtöä.

Meinasin jäädä laivasta koska sain pyydystellä Miikaa puunrungon sisällä olevasta "luolasta". Siellä oli hiiri tai joku muu ja Miika jatkoi keskiviikkona aloittelemaansa luolakoiran haukkua. Onneksi sain koiran tarpeeksi ajoissa pois ja ehdimme kotia kohti menevään laivaan.


Gotland- Jälla 07.05.-09.2010

08.05.2010 Visby

Noora ja Miika olivat elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä  rotunsa parhaat uros ja narttu !

 

Näsvisa Noora Junlk 1:1 sa, PN, ROP ja BIS Junior

 

Mamma Mia Maria käyttölk 1:2 sertti, PN 4

Magnifika Miika käyttölk 1:1 sertti, PU 1 ja VSP

Reissu alkoi ja päättyi hyvin sateisessa merkeissä. Mukana olivat Linnea, Miika, Mia, juniorit Noora, Olga sekä Riitta lyhytkarvaisen mäykkyn Niilon kanssa.

Olimme varanneet ylimääräisen lomapäivän tutustuaksemme Gotlantiin. Ohjelma oli tiivis kuten yleensäkin näillä Ruotsin turneilla.

Torstaina heti saavuttuamme Gotlantiin starttasimme neljällä koiralla jälkikokeissa. Joopa joo, olisi ehkä kannattanut miettiä riistatiheyttä ennen kuin ilmoitti koiria kokeisiin. Neljällä koiralla oli tuloksena kolme nollaa ja yksi kakkonen.

Jäljillä minä bongasin syödyn linnun, kaksi kuollutta kaurista, pesiviä pikkulintuja poikasineen ja yhden jänön. koirat kai tarkemmalla nenällänsä bongasivat vielä enemmän.

Sateisena perjantaina oli tulos melkein sama. Kaksi nollaa, yksi kakkonen ja Niilolle hyväksytty taipumusluokka.

Turisti päivästäkään ei tullut kovin iloista. Kävimme kyllä tuulessa ja sateessa kuvaamassa Visbyä, ostamassa sadevaatteet ja pressuja koiraboksien päälle.

Sadevaatteet olivat käytössä iltalenkillä jossa alkoi haukkuen ajo kolmesti, mutta toki vain remmissä.

Lauantaina koitti näyttelypäivä tuulisena mutta ei onneksi satanut. Täällä oli parempi menestys kuin jälkikokeissa.

Noora ja Miika olivat elämänsä ensimmäisessä näyttelyssä  rotunsa parhaat uros ja narttu !

Näsvisa Noora Junlk 1:1 sa, paras narttu, rotunsa paras, Oolannin Oj Oj Olga Junlk 1:2, Mamma Mia Maria käyttölk 1:2 ja sai sertin, ollen myös paras narttu 4, Linnea sai tyytyä käyttölk 1:3.

 Magnifika Miika käyttölk 1:1 sai sertin, paras uros sekä vastakkaisen sukupuolen paras.

Lyhytkarvainen Niilo sai kokkosen joten voi nyt saavuttaa ajovalion arvon.

Noora voitti myös BIS Juniori kisan (ryhmä 6 ja 4 yhdistettynä) hienon posliini lampaan ja ison säkin koiran ruokaa. Laiva oli jo melkein lähdössä emmekä ehtineet osallistua Gotlannin mäykkykerhon kieropalkintokisoihin

Ruotsin aurinko ei ilmeisesti ole Riitan paras ystävä koska aina sataa kun Riitta on Ruotsin kamaralla.

 

Sade siis jatkui saavuttuamme seuraavaan majapaikkaan. Sunnuntaina oli Jällan näyttely.

Tulokset olivat tällä kertaa toisin päin. Miika ei saanut kuin kakkosen. Mia, Linnea, Olga ja Noora saivat ykkösen mutta ei muuta ihmeenpää.

Näyttelyssä oli kiire ja saimme avuksi "kennel pojat" Kjellin ja Göranin.

Ehdimme aikaisemmalla laivalla kotiin ja vihdoinkin lämpimään saunaan.


04.05.2010 Jälkikokeet, Ruotsi

Magnifika Miika, taipumusluokka hyväksytty 40 p

Näsvisa Noora,  taipumusluokka hyväksytty 42 p

Oolannin Oj Oj Olga,  taipumusluokka hyväksytty 42 p

Jälkituomari Sixten Jansson ja harjoittelu arvostelu Fredrik Löwberg


PB Mäyräkoiravappu Evolla 30.4.-2.5.2010

Ajatus kevään kasvatti-/ vaellustapaamisesta alkoi kypsyä marraskuisen jahtiviikonloppumme aikana ja kevättalven pentutohinoiden lomassa suunnitelma muodostui. Tällä kertaa tapahtumapaikaksi valikoitui mantereen puolelta Evon retkeilyalue ja tapahtuma-ajaksi vappuviikonloppu

Jonny ja Karoliina

kokit: Karoliina ja Sirke

Perjantai, vapunaatto

Porukkaa alkoi saapua alueelle klo 16 lähtien. Mauran ( Jålande Johanna) emäntä Karoliina oli kaiken muun valmistelutyönsä ohessa ehtinyt tehdä hienot mäyräkoiraopasteet, joita kävimme laittamassa tienristeyksiin vinkiksi tulijoille. Saavuttuaan perille jokainen kävi purkamassa kimpsunsa ja kampsunsa mökkeihin ja sen jälkeen kokoonnuttiin kodalle maistelemaan vappusimaa ja nauttimaan vappuisesta iltapalasta. Tarjolla oli myös huumorimielessä suomalainen aikuisten vappusima = Kossu + yksi rusina.

Tässä yhteydessä muistettiin pienimuotoisesti Karoliinaa ja Veksun (Svindyra Sven-Erik) emäntää Sirkeä kaikesta siitä ennakkoon tehdystä valmistelutyöstä mitä ilman tällaisen tapahtuman järjestäminen on mahdotonta. Illan edetessä osa porukasta vetäytyi jo yöpuulle. Saunojat jakautuivat mökkien saunoihin nauttimaan löylyistä.

 

Lauantai, vapunpäivä

Koko yön ja aamun mökkien kattoja rummuttanut kaatosade ei lupaillut hyvää ulkoilusäällemme. Onneksi ohjelmassa ei ollut jahtia, jonne olisi pitänyt lähteä aamuvarhaisella

Kokoonnuimme kodalla klo 11 ja sadekin lakkasi sopivasti. Lähdimme ”koiravaellukselle” Keken (Pojken Peter Pan) isännän Juhan johdolla. Kaatosateen jäljiltä metsä oli kovin märkä, joten päätimme pysytellä metsäautoteillä ja jätimme ”korpivaelluksen” odottamaan sopivampia olosuhteita. Pennutkin lähtivät matkaan. Pennuilla on kuitenkin vain pienten koirien voimat, joten pienimmät osallistujat suunnistivat pian takaisin mökeille lepäämään ja leikkimään.
Noin puolessavälissä matkaa reittimme kulki mökkien ohi ja osa poppoosta jäi huilaamaan tai harjoittelemaan verijälkien tekemistä kokeneiden jälkientekijöiden opastamina.

Harventunut kävelijöiden joukko kävi kävelemässä vielä toisen lenkin.

 Iltapäivän puolella herkullinen keittolounas houkutteli reippaat jäljestäjät ja lenkkeilijät kodalle aterioimaan ja pian ruoan jälkeen savusaunan löylyt odottivatkin jo saunojia. Ensimmäinen saunavuoro annettiin tällä kertaa miehille. Hyvin pojat saunoivat häkälöylyt pois ennen naisten saunavuoroa ja herrasmiehinä olivat myös jättäneet lämmintä pesuvettä naisten käyttöön.

puhtaat pojat: Juha ja Harri

Kodassa käytiin keskusteluja pienten sekä suurten kesken. Osa porukasta oli jo hieman uuvuksissa päivän tapahtumien jälkeen.

Saunan jälkeen syötiin taas, Mauran isäntä Ville wokkasi kodan ulkopuolella. Kun kaikki keskittyivät ruokailuun Jannen koira Osku (Kloka Kristian) ehti käydä ottamassa maistiaiset sekä wokkipannuun jääneistä herkuista että kodan sisällä olleesta porkkanakakusta.

Ruokailun jälkeen istuimme iltaa kodassa. Rontin (Ludvig Lurifax) emäntä Lotta lupautui letun paistajaksi avotulen ääreen ja saimme vielä nauttia maukkaista letuista.

 

Sunnuntai

Sunnuntaiksi sovimme näyttelyharjoitukset kodalle puoli yhdeksitoista. Harjoituksen vetäjäksi ja ”tuomariksi” lupautunut Lotta alusti ensikertalaisille hieman näyttelyistä yleensä ja sitten harjoittelimme koirien kanssa kehässä toimimista ja näyttelypöydällä oloa. Aamupäivän hurmaavimmat kehäsuoritukset saatiin pentujen Sagan (Rinsessa Ruusunen), Sussin ( Söta Sexiga Sussi) ja Veken laittaessaan parastaan ihan ensimmäisissä treeneissään.

Harjoitusten jälkeen ohjelmassa oli enää lounas ja paikkojen siistiminen. Siistimme joukolla kodan ja jokainen huolehti itse vielä mökkien jättämisestä siistiin kuntoon.

 

Kiitos kaikille mukanaolosta.

 

Erityisesti kiitoksia kokeille, jäljestyksesen opastajille, "näyttely tuomarille" sekä vaellus oppaalle.

on aivan uskomatonta miten aktiivisia PB mäykyn omistajia on olemassa!

 

Vapun viettoon osallistui 31 koiruuden omistajaa ja Playadel Bergs mäykyt:

Iderika Ida , Jycken Jonny " Onni", Jålande Johanna " Maura", Kloka Kristian "Osku",

Ludvig Lurifax "Rontti", Linda Lyxlott "Lotta", Listiga Linnea, Magnifika Miika,

Mutbara Mikael " Sevi", Mamma Mia Maria "Mia", Näsvisa Noora, Oolannin  Oscar ,

Oolannin Ottilia "Peggy", Oolannin Oj Oj Olga , Pojken Peter Pan "Keke", Proffsiga Patrick "Karo",

Svindyra Sven-Erik "Veke", Söta Sexiga Sussi, Riski Riitta "Martta", Rinsessa Ruusunen " Saga"

 lisäksi 3 muuta mäyräkoiraa, kolme lapukkaa, yksi Norwichin terrieri sekä yksi Doobermanni

 

Lisää kuvia

PB tapaaminen Evo 2010

(aukeaa uuteen ikkunaan)


29.04.2010

On jäänyt tässä pentuhulinassa päiväkirjojen kirjoittelu toissijalle.

Kasvattini Playadel Bergs Ludvig Lurifax on kunnostautunut luolakokeissa kaksi B tulosta.

A:ta koitellaan ensikuun puolivälissä. Hyvä "Rontti" !

Meidänkin poppoolla alkaa koekausi. Ensi viikolla lähtevät jälkikokeisiin Noora, Olga ja Miika.

Toivottavasti pelaa myös nämä kotisivujen päivitykset.

 

Koekautta odotellen vietämme päiviä saaressa kirmailen(ennen lintujen pesintää vielä mahdollista) ja sohvalla lötköillen.

Ja tietenkin kasvattitreffeillä Evolla vapun yli.

Ronja. Sally ja Noora                                    Linnea ja Ronja

Linnea, Pi ja "Rut"                                 Mia, Ronja, Sally,  Noora ja Linnea

Linnea, Madde, Ronja ja Sally                                      Ronja ja Sally

Vanhin kotikoiramme Tom Tom ja nuorin Noora täyttivät 23.03.molemmat samana päivänä vuosia.

Tomppa 10 ja Noora 1. Alla molempien vauvakuvat

Tom Tom                                         N-pennut

Kaikki pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa (kuvia löytyy P-, S- ja R- pentueiden päiväkirjoista.

Kaikista pentueista jäi yksi tyti sijoitukseen Ahvenanmaalle.

P-pennut

S-pennut

R-pennut


08.03.2010

 Madden R-pentun, Rickardin, tulevat omistajat kävivät katsomassa pentuja

Heidän oli tarkoitus olla Ahvenanmaalla keskiviikosta torstaihin. Jäätilanteen vuoksi reissu venyi lauantaihin.

Eipä minua haittannut. Oli mukava tavata näin mukavia lapsia.

Kuvassa Ronja ja Jarno mäykkylauman kera.

Alla kuva S-pennuista jotka ovat ulkoilleet ensimmäistä kertaa.


26.02.2010

Joopa joo, ihan mukava perjantai-ilta.

Kävin lenkillä ensin lenkillä "äitien" Idan ja Madden kanssa ja sen päälle lenkille "Rut"in, Linnean, Mian, Nooran ja Tom Tomin kanssa.

Olikin tarkoitus tehdä hieman pidempi lenkki mutta ei ihan niin pitkää mikä siitä muodostui.

 

Tien reunoilla on isot lumivallit koska lunta on niin paljon, Ajattelin että metsätiellä voin huoletta päästän irti muut paitsi Linnean. Sitä ei voi irti laskea vaikka olisi lunta kaulaan asti. Linneahan vaikka menee eteenpäin lumen alla jos ei päällä pääse.

Kauriin ruokinta paikan ohitettuamme laskin koirat irti. Kello oli puoli kuuden paikkeilla ja hämärään oli vielä aikaa. Olisi kannattanut miettiä kahteen kertaan koirien irti laskemista.

 

Mamma "Rut" äkkäsi ensimmäisenä tien yli menneen kauriin ja pinkaisi metsään. Perässä meni Noora ja Mia. Villakoiran sain karjaisulla takaisin ja Linnea oli onneksi kiinni. Siinä sitten odottelin minuutin ja kaksi. Tupakat olin tietysti urheiluhenkisenä jättänyt kotiin.

Aika kului eikä koiria missään. Haukkukin oli vaiennut ja mieleen hiipi suoalue jossa käy vesipumppu estämässä veden jäätymistä.

 

Hämärän hiipiessä ja koirien oltua poissa lähes tunnin soitin Pi:n emännälle Marja-Leenalle.

En voinut kävellä kotiin sillä mikäli koirat palaisivat lähtöpaikalle seuraisivat ne jälkiäni isommalla tiellä.

En myöskään voinut seurata jälkiä metsään sillä minulla ei ollut taskulamppua ja remmin päässä oli Tom ja Linnea.

Ajattelin ensin jos jättäisin Tomin, ainut kenellä on paksu turkki, remmin päässä tien reunaan odottamaan. Sillä ei tulisi kylmä ja koirat ehkä jäisivät sen luo odottamaan eivätkä seuraisi jälkiäni kotiin. No enpä uskaltanut mustaa koiraa ilman heijastimia sitoa keskelle tietä.

 

Puolen tunnin kuluttua tuli Marja-Leena samoin Miikan isäntä Tobias. Sain taskulampun ja tupakkaa.

 

Minä lähdin jälkiä seuraten metsään. Koirista oli jäänyt ura mitä oli kyllä helppo seurata mutta vaikea kulkea. Tobias ja Marja-Leena tutkivat metsätiet lähempänä kotiamme.

Aikani rämmittyäni tuli Mamma "Rut" vastaan. Samalla alkoi Mian ja Nooran ajo uudestaan. Olin ilmeisesti huhuilullani karkoittanut uuden kauriin koirien eteen.

Eiväthän ne sieltä huutamalla pois tulleet. "Rut ei olisi viitsinyt enää rämpiä lumessa, sitä oli niin paljon ettei koirasta näkynyt edes hännän päätä. Ei auttanut kangerrella. Sanoin koiralle että sinä se tänne tulit aivan vapaaehtoisesti, minä pakottamalla, joten antaa vain rämpiä eteenpäin, minä en kanna.

 

Aikani rämmittyäni, muiden ajellessa ristiin rastiin, sai Tobias Nooran ja Mian kiinni.

Löysin myös pois metsästä.

 

Kello oli 21.10, joten koirat olivat reilun kolmen ja puolen tunnin "lenkillä". Kotona oli sitten mukava lämmitellä kamiinan alla. Siis en minun, vaan koirien, minulla oli aivan riittävän lämmin tämän metsälenkin seurauksena.


21.-25.02.2010

Tahtoo jäädä tämä päiväkirjan kirjoittaminen väliin tässä pentuhyörinnässä.

Idan sijoitusperhe kävi katsomassa pentuja. Vietimme muutaman mukavan päivän yhdessä. Lenkilläkin käytiin vaikka pakkanen paukkuikin. Janne ja minä menimme pidemmän lenkin jossa sai rämpiä lumihangessa. No eipä kukaan koirista vetänyt remmissä kun lunta oli melkein bikini rajaan saakka. Kuvassa Idan poika "Osku" lenkin jälkeen.

Muiden kotiuduttua jäi Ronja vielä muutamaksi päiväksi "kenneltytöksi". Ronja piti pentuja sylissä vuoronperään, punnitsi, madotti ja leikkaisi kaikkien kynnet. Tullessani kaupungilta oli jopa talo siivottu. Jos mainoksessa

kysytään "Mistä niitä senttejä oikein tulee?", niin minä kysyn mistä tällaisia kenneltyttöjä oikein löytyy?

 

Pennuista tulee Idan perheenjäsenten kaimoja.

Yksi Idan pentu tulee samaan nimekseen Jannen vaimon mukaan Sari.

Madden pennuista kaksi  lapsien mukaan Ronja sekä Risto.

 

Kasvatillani Playadel Bergs Jålande Johanna "Maura" lla oli  voittoisa viikonloppu : Latvia; VAL-ERI, SERT, ROP, RYP 2, LV MVA, Liettua; VAL-ERI, SERT, ROP, RYP 3


18.02.2010

< Pi ja Noora kokoamassa pentukehää

Jonnyn kanssa

 

 

 

 

 

Alla:

Tavanomainen koiraihmisen

olohuone?

Pi kävi kylässä. Muut P-pentueen pennut ovat jo lähteneet omiin koteihinsa mantereelle.

 

Piin emäntä, Marja-Leena, auttoi muuttamaan Idan (S-pentue) ja Madden (R-pentue) pennut olohuoneeseemme.

Piikin olisi halunnut kait auttaa, sillä

ilmaisi hyvin äänekkäästi, ettei missään nimessä halunnut odottaa aidan takana pentulaatikkojen siirtämistä.

 

Toivon vain että kohta kevät koittaisi, sillä muussa tapauksessa pentujen kasvaessa on olohuo-neestamme tulossa 14 pennun leikkihuone kakkakasoineen.

 

Kohta annan kait kyytiä kukkasille ja muille "turhille" tavaroille, jotta saadaan pentujen kasvaessa enemmän tilaa leikkiä.


02.02.2010

Nyt meillä on pikku mäykkyjä iso möykky.

 

P-pennuista "pesästä lentoon lähdössä/lähteneet" ovat kaikki muut paitsi Peter Pan on vielä kotia vailla.

 

Ida synnytti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä (27/01) kuusi poikaa ja kolme tyttöä!!!!

 

Madde sai ensimmäiset pentunsa lauantaina 30/01.Kolme tyttöä ja kaksi poikaa.

 

Tänä vuonna ei sitten ole enää tulossa lisää pentuja, mutta kai niitä tässä jo riittämiin onkin.

Madden R-pentue syntyneet 30/01

Idan S-pentue syntyneet 27/01


24.01.2010

Täällä voidaan hyvinkin "paksusti".

 

Idalla koittaa kohta pentujen synnytys ja Madde saa odotella vielä viikon verran.

Noora taas viihtyisi hyvinkin P-pentujen seurassa..


17.01.2010

Noora ja Tomppa ihmettelevät pentuja. P-pennut ovat nyt kuusi viikkoa vanhoja.


07.01.2010

Idan poika Miika oli meillä hoidossa kun Miikan perheeseen syntyi vauva.

Välillä painittiin ja toisinaan oltiin näinkin rauhallisesti.

Kyllä sillä Tompalla on ihmeelliset hermot. Miika koitti jos vaikka voisi Tompan päällä kävellä.

No onneksi ei kuitenkaan kävellyt, sillä kaikkea ei Tomppakaan siedä.


kuulumisia ja kuvia vuodelta 2010

Osa suomeksi, osa ruotsiksi, mutta kuvat ovat kansainvälistä kieltä ;-)


(Kuulumisia Lotalta Anjalankoskelta "Rontti",  Ludvig Lurifax, 26.12.2010)

 

 Eilinen mäyriäisen debyytti tositoimissa. Haukkua paukutti 1,5 tuntia kettua eikä sitten yhtään syvemmällä kuin kolmessa metrissä... Pojat kaivoi ja mä näytin valoa ja hermoilin


Sähköisesti saapuneita Joulun- ja Uuden Vuoden tervehdyksiä kasvateilta

(ps. kiitos myös kaikista ihanista joulukorteista)


e-posti & kuva  "Steffe"n (Stenrika Stefan) isännältä,  Per-Andersilta  Ahvenanmaalta. 16.12.2010

 Vad gäller jakt så har det skjutits flere djur för honom. Hans jaktlust är det inget fel på. Sök och drev samt skall har han fått mycket beröm för av jaktkompisar. Det som han vill glömma bort är inkallningen när jaktlusten är så stor.

Steffe är mycket social med alla så jag är mycket nöjd med honom. Han kommer säkert att visa sej väl framme på drevproven inkommande år. Det är nu slut jagat pga. snödjupet om ryggen skall hålla på honom.


(Kuulumisia Minnalta Turusta, Strategiska Sture " Remu" 10.12.2010)

Hei!

Tässä muutama kuva Remusta. Hieno koira siitä on kasvanut, sekä kooltaan, että luonteeltaan. Myös ajohaluja löytyy. Heti kun näkee tutkaa laitettavan lataukseen, menee viereen nukkumaan, ettei vaan unohdeta matkasta. Kyytiä ovat saaneet niin peurat kuin hirvetkin. Harmi vaan että kaato vielä puuttuu.
Remulla on myös mahtava taito kävellä takajaloillaan pitkiä matkoja. On yritetty kieltää hyppiminen ilosta, kun kotiin tullaan, joten seisoo sitten vieressä kahdella jalalla.
Antaa leikata kynnet hyvin selällään maaten ja muutenkin hoitotoimet sujuu ongelmitta. Nyt täytyy keskittyä jatkossa enemmän näyttelyharjoitteluun, koska se on jäänyt vähälle.

Hauskaa joulunodotusta sinne kaikille!!

T. Minna, Jukka, pojat, Remu ja Fasu


07.12

(kuulumisia Jyrkiltä  Tammelasta, Samvetsgranna Sami "Oiva" 07.12.2010)

 

Terveisiä Tammelasta

Viime Lauantaina (4.12.2010) onnistuin lopulta kaatamaan Oivan (Samvetsgranna Sami) ajosta peurapukin.
Ajoa ehti kulua n.40 minuuttia ja ajo kävi enimmillään n. kilometrin päässä.
pojalla on hyvä kuuluva ajoääni, ennen ylös saantia "herättelee" hiukan mikä on passimiesten mielestä mukavaa
kuultavaa.
Yöjäljen päästä peura löytyy yleensä aika nopeasti, mutta haku ilman yöjälkeä vaatii vielä hiukan parantamista.
Peura- ja kaurisajoja on ollut melkein joka viikko, mutta vasta nyt saatiin siis tämä 6 piikkinen pukki nurin.


07.12

Kuva Jereltä, Rikun (Ritari Rickard) isännältä.


(Kuulumisia Pekalta Sipoosta ,Risto Räppääjä "Riku II" 07.12.2010)

Hei, Mukavaa Joulua & Vuodenvaihdetta.
Terveisin
RR&Pekka


(Kuulumisia  Sirkeltä & Jannelta Nousiaisista ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 04.12.2010 )

Moro

Tänään sitte lähdetiin vaan metsälle vaikka lunta tulikin melko runsaasti. Ja kyllä se Veksu sieltä ajettavaa löysi. Ketun perässä se pinko reippaasti, mut se loppui hiukan ennenaikojaan kun kettu sujahti rivitalon kokoiseen kantokasaa. Onneks koira ei yrittänyt perässä. Johan se olis ollu jossain syvyyksissä juurenpalassa liivistään kiinni niin siinähän sitä olis ollu naurus pidättelemist ku olis joutunu sitä sieltä etsimään! Mut kyllä se jätkä ajaa! Ohessa muutama kuva tältä päivältä.

T. Veksu & Co.


(Kuulumisia Minnalta Turusta, Strategiska Sture " Remu" 26.11.2010)

 

Hei!
Jukan piti myös tänään lähteä metsälle Remun kanssa, mutta täällä pakkanen sen kun kiristyy. Intoa kyllä Remusta löytyy. On jo ajanut hirveäkin ja peuraa muutaman kerran. Ja tietty noita jäniksenjälkiä löytyy takapihalta joka päivä. Ei meinaa kakalle keritä aamuisin kun joka jäljen perään pitäisi lähteä.

Hauskaa pikkujoulua sinne kaikille!!


(Kuulumisia Juhalta Hollolasta, Pojken Peter Pan 26.11.2010)

Moi!

Tässä nyt muutama kuva Kekestä. Osa kuvista otettu jo aikasemmin en ole vaan saannu aikaseks lähettää.
Siitä Keken ekasta metästys reissusta ...
Lyhyesti reissuhan meni niin että, aamupäivä kierreltiin metässä ja vaihdettiin paikka aika usein että oltais löydetty yölliset jäljet. Makkaran ja kahvin jälkeen ajateltiin vielä kerran vaihtaa paikkaa jos vaikka jälkiä löytyis.

Matkalla ajateltuun paikkaan tapasin metsästyskaverini joka oli nähnyt rusakon n.10min ennen kun paikalle satuttiin ja kaveri kysy josko laitettaisiin keke jäljelle.

No ei muuta kuin auto parkkiin ja koira jäljelle 300m kun oli tieltä kävelty niin Keke tajus oikeasti että joku elukka on tehnyt niitä jälkiä, jättänyt hajuja ja intoa löyty todella. Siitä koira ei mennyt kuin hetki niin alkoi haukku kuulumaan ja ajoa kesti ehkä 5min. Ajo loppui tiehen ja koira ilmeisesti seurasi jälkiä tietä pitkin mutta ilman ääntä.
Kaverin kanssa yritettiin selvittää että, mihin päin keke on mennyt ja ei saatu sitä selvittetyä niin ajateltiin että laitetaan tulet ja odotellaan.

Odottelua kestikin 1,5 tuntia kun sitten mulle soitettiin Lahden löytökoira paikasta jonne "ystävällinen" poliisi oli vienyt "pienen" ja "väsyneen" koiran kun oli juossut tiellä!
No ei ollut ensimmäinen kerta kun meidän perheestä joku viedään valtion kyydillä lämpimään koppiin yöksi, mutta onneksi keke oli putkassa vain tunnin ja pääsi vapauteen =)!
Olihan ainakin ikimuistettava ensimmäinen ajo!

 


(Kuulumisia Tanjalta Maskusta ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"  25.11.2010)

Morjens Mervi!

Tässä vähän Sisun kuulumisia syksyn varrelta! Sisu aloitti metsästyskauden jo varaslähdöllä! Osku lähti ruokintapaikalle ja otti
Sisun mukaansa, vähän haistelemaan ajatuksella...no toisin kävi. Sisu nappas rusakon jäljet ja ponkaisi perään, ei tutkaa, ei liiviä!
Meinas tulla hätä! Onneksi meijän Roope (13v.)oli mukana ja lähti perään minkä kintuistaan pääsi ja pysyi näkösällä. Siinä otettiin eka pieni ajo ja kauhia pelästys että mistä se koira löydetään.

Sittemmin on metsällä käyty noin joka toinen viikonloppu. On ollu ajopäiviä ja "metsäretkiä". Viime viikonloppuna ajeli pätkän
rusakkoa ja peuraa, Osku oli ihan mielissään keikasta. Osku on myös ollut ajotuomari-kurssilla, ja raportit ovat toisinaan melko
tyhjentäviä kun hän hommaansa harjoittelee samalla :).

Ollaan myös harjoiteltu näyttelyjä ajatellen. (Sun ei oo tarvinnut potkia viemään koiraa näytille, Sirke on sen hoitanut sun puolesta!)
Käytiin syksyn aikana muutamissa Match Showssa, ja yhdessä ihan oikeessa koiranäyttelyssäkin, alkusyksystä Köyliössä.
Ja Sisuhan loisti! Pentuluokassa vain Sisu ja Veksu, meidän aikana satoi vähän ja Veksun kehän aikana kaatamalla.
Tuomari piti Sisusta kovasti, katsoi hampaat tarkoin, ja vielä sormella kokeili, olin varma et hylätty tulee, koska yhden hampaan
kärki on edelleen väärällä puolella. Hyvät lausunnot ROP-pentu ja vielä kunniapalkinto, vau! Veksukin sai hyvät arviot, riekku vain
hihnassa, tässä kohtaa poikien rooli oli vaihtunut, yleensä Sisu riehuu ja Veksu on kauniisti!

Siis pähkinänkuoressa, syksy mennyt hienosti ja Sisusta kasvanut persoonallinen ja tosi kiva koira. Edelleenkin hän
on sitä mieltä ettei kynsiä tarvitsis leikata, kun on niin kurjaa hommaa. Mut aina ne on leikattu Sisun vastustuksesta
huolimatta.

Jatkamme harjoituksia täällä Maskussa, ja kuulumisia tulee kun on jotakin kerrottavaa...

t.Tanja
 


(Kuulumisia  Sirkeltä & Jannelta Nousiaisista ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 24.11.2010 )

Moro

Veksun kanssa on ahkeraan käyty metsällä melkein joka vkloppu, mutta ei kuitenkaan hulluntavalla ajatettu. Kahden koiran kanssa kun on samana päivänä niin toinen saa vaan pientä liikuntaa kun toisella on enemmän ohjelmaa. Välillä on vaan hiukan päästy irti juoksemaan metsälle. Ajoakin sieltä tulee ihan mukavasti ja jätkä etsii ahkerasti hajuja. Peuran perässä on oltu ja myös pupujen. Vain kaato puuttuu kun puuttuu ne passimiehet. Pari kertaa on saatu passikaveri mukaan. Ei tunnu lumi ja pakkanenkaan haittaavan, se on vaan hauskaa kun voi haukata lunta ja pelmuta valkoisessa pöllyävässä.

Täällä Nousiaisissa peuroja on ihan omiks tarpeiks ja vaikkei olekkaan meidän metsästysaluetta niin ollaan käyty narun päässä aika lähellä laumaa ja siitä se kiljunta alkaa kun ei päästetä irti :) Mut haju ja elukka on nyt varmalla yhdistetty että mikä siellä hajun edessä oikeen juoksee. Innostusta ei ainakaan puutu! Toivotaan että saatais joku kaato vielä tänä talvena.

Nyt mullakin on vihdoin se metsästyskortti että saa nähdä mihin se sitte johtaa tulevaisuudessa. Onko munsta koskaan mitään apua missään metsätouhussa enemmän Jannelle ja koirille. Jää nähtäväks.

Huomiselle toivotaan maltillista lumimyrskyä koska Veksun "isoveikalla" Pertillä olis elämänsä eka ajokoe..Sitä odotetaan jännityksellä mitä siitä tulee. Nyt ei näytä hyvältä koska kaks maailman laiskemman näköistä mäyräkoiraa koisii takan edessä sen näköisenä et jos mentäis vast keväällä ulos seuraavaks. Jätkät on molemmat kyl sen sortin nautiskelijoita et huh huh :)

T. Veksu & Co.


(Kuulumisia Leenalta & Harrilta Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta" ja Söta Sexiga Sussi) 21.11.2010)

Tänään oli avanto uinti päivä, mäyräkoira (Sussi) ensin ja minä perässä vaatteet päällä pelastus hommiin. Autolle oli matkaa n 1km, onneksi Leena piti autoa lämpöisenä. Nyt kuivatellaan itseä, vaatteita ja kännykkää.


( Kuulumisia Peteriltä ja Anettelta Paraisilta, Mysiga Malena, ”Madde” 20.11.2010)

 

Hej!
Här är pojken och flickorna färdiga för dagen =) Ollis Kölvi, Mattssons Ofelia och Våran Madde!
Hälsningar från Pargas


(Kuulumisia Leenalta & Harrilta Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta" ja Söta Sexiga Sussi) 10.11.2010)

 

Hei
Peura ajo alkoi n 9.26. Hukka tuli n 10.10 jolloin Sussi kävi minun luona metsäautotiellä,  olin menossa katsomaan hukkaa ja metsäautotiellä oli hirvien jäljet yli tien. Sussi lähti samantien  ajamaan hirviä (emä ja vasa) reilut 10 min.
Kuvassa ajo joka alkoi Piikkisten pellon reunasta ja vaihtui hirviksi Sutilammen metsäautotiellä.

terv Harri


(Kuulumisia Leenalta & Harrilta Kausalasta (Linda Lyxlott "Lotta" ja Söta Sexiga Sussi)31.10.2010)

Hei
Tässä Lotan  tämänpäiväinen jäljestämä hirvi
Harri


(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils, 10.10.2010)

 

Hollanninkielinen nimeni muuttui tänään ruotsinkieliseksi…

Masi oli mukana juhlatamineissa…

 

T. Päivi


(Kuulumisia Juhalta ja Merviltä Iittalasta ,Sluga Slösaren Sulo, 05.10.2010)

 

Moi!

Pistin muutaman kuvan Sulosta.
Kaivoin noita tähtihetkiä.

Olemme harjoittaneet metsällä käyntiä varsin maltilla jottei tapahdu mitään peruuttamatonta.
Koira on jo kerran metsällä olleena lunastanut paikkansa vakikokoonpanossa halutessaan.

Me kuitenkin pidetään jäitä hatussa emmekä rynni tänä syksynä vielä "sata lasissa"

Hauskaa syksyn jatkoa sinne Ahvenanmaalle

Yhteistyöterveisin;
Juha

 

Juhan kertomus kuvineen aukeaa uuteen ikkunaan tästä


(Kuulumisia Merjalta & Karilta Paimiosta (Proffsiga Patrick "Karo")26.09.2010)

Hei pitkästä aikaa, Karo on pysynyt terveenä ja reippaana, joskin hieman "pänkyränä" pikku mäykkynä. Leikkikaveriksi käy niin toinen mäyräkoira kuin irlanninsusikoirakin, suuren egonsa takia Karo tosin "välillä" unohtaa kokonsa ja kuvittelee olevansa suurempi kuin onkaan.
 
Koko kesä ollaan harjoiteltu metsästystä ja viimein eilen saatiin vuoden ensimmäinen kauris kiitos Karon. Ohessa muutama kuva Karosta metsästysvalmiina ja saaliinsa kanssa.

Merja & muut Kauhaset


(Näyttelykuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils,18.09.2010)

No niin, näin siinä kävi – mielestäni kyllä hyvä arvostelu, mutta…

Masi ei todellakaan pidä vesisateesta eikä oikein edes märästä maastosta, joten se liikkui kehässä tosi laiskasti. Jos maa ja ilma olisi ollut kuiva… jos ja jos… =)

mutta kyllä tuomarikin sanoi minulle, että liikkeiden takia hän antaa eh:n – näin ymmärsin..

Kaiken lisäksi Masi oli ainoa uros nuorten luokassa, joten se oli meillä sitten nopeasti ohi. Jälkeenpäin ajateltuna sen olisi sittenkin pitänyt olla avoin-luokassa…

Olisi saanut vipinää kinttuihin, kun muitakin olisi ollut kehässä.

-         18 months

-         Bigger size

-         Very good masculine head with correct expression and bite

-          normal lenght of neck

-         Good forechest

-         Standing and going with forefeet in french

-         Normal angulation behind

-         A bit flat in the croup

-         Moves very narrow in behind and without inspiration  (kiitos huonon kelin L )

-         Excellent coat and colour

-         Kind temperament


(Kuulumisia  Sirkeltä ja Jannelta Nousiaisista ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 18.09.2010 )

 

Tänään taas säätä uhaten olimme epävirallisessa pentunäyttelyssä Turussa ja tulos oli 1. ja punainen nauha :) Koira liikkui hienosti ja myös seisoi mukavasti. Ehkä alkaa oivaltamaan mikä on kehässä liikkumisen idea..Tai sitten oli vaan muuten hyvä päivä. Tuomarina tänään oli Esko Nummijärvi.

Paperissa luki seuraavaa: Rotutyyppi hyvä. Uros jolla on kaunismuotoinen pää, pitkä hyvä kaula, selässä pieni painauma, hyvä lantio, hieman pysty häntä. Hyvä pitkä rintakehä, suorat liikkuvat raajat. hyvät kulmaukset. Karvapeite voisi olla karkeampi. Koira liikkuu varmasti ja on kehittynyt valmiiksi.

Tämän päälle sit vielä menin pentukehään mätsärin puolelle kun aikaa oli ja sieltä tulos oman luokan voitto ja BIS 4 sihen päälle. Höpöhöpöpuoleltakin ollaan siis iloisia 5 kilon ruokapussista ja kassillisesta roinaa sekä kahdesta kehällisestä hyvää harjoittelua. Bis kehän aikana satoi kaatamalla.

Että ihan mukava päivä kaatosateesta huolimatta

T. Veksu & Co


(Kuulumisia Tuomakselta Hämeenlinnasta, Nojsiga Nelli 11.08.2010)

 

Terveisiä Hämeenlinnasta.

Sattumalta sain kohtuulisen kuvan meidän tytöstä. Nautiskelee elämästä kotona mutta veri vetää metälle.

Viime syksynä näytti jo ajuri veret mukavasti. Ajoi rusakkoa kimakasti ja seurasi peuraa. Yhtään kaatoa ei ole ammutta vielä. Kaksi kaadettua peuraa löysi pimeästä metästä joten verijäljellekin on taipumusta.

 

Viikonloppuna näytti todellisen luonteensa kun ajoi supin oma-aloitteisesti risukasapesästä metsään. Muutaman minuutin ajon jälkeen sai kiinnni ja kävi arkailemattta niskaan ja ravistelin supin selväksi. Supi ei tosin ollut vielä täysikasvuinen.
terv. Tuomas


(Kuulumisia Tanjalta Maskusta ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu"

ja

 Sirkeltä ja Jannelta Nousiaisista ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 06.08.2010 )

 

Tervehdys mantereelta.

 

Tässä kuulumisia Veksulta ja Sisulta.

Pojat on kasvaneet huimaa vaiutia jo ihan mäyräkoiruuden näköisiksi. Tuskin muistaa enää millaisia palleroita ne hetki sitten oli. Vilkkaita jätkiä ovat kumpainenkin. Melko usein veljekset pääsevät telmimään keskenään ja siitä ei sitten puutukkaan menoa ja meininkiä. Aivot narikkaan ja hyrskynmyrskyn. Siihen sekaan vielä Pertti-Mäyris ja Topi-Beagle niin homma on melko nopeatempoista. Toistaiseksi kaikki 4 urosta tulee toimeen ihan hyvin kimpassa.

Veksu on osoittanut kesällä olevansa melkoinen uimamaisteri. Pulahtaa viilentymään aina kun on mahdollisuus ja keppiäkin hakee merestä reippaasti. Täysverinen venekoira siitä on myös tullut. Ohessa kuvia jotka kertovat kyllä stressitason laadun merellä olessa :) Molemmat jätkät voivat ainakin vielä oleilla pihalla vapaana...kuinka mahtaa olla hetken kuluttua kun päästään riistanhajun tuntumaan, tilanne voi muuttua. Pojat ovat molemmat myös yltiöiloisia ja ihmisystävällisiä, missä on ihmisiä, siellä ainakin myös Veksu. Nukkumapaikkakin löytyy melko varmalla jonkun jaloista tai ainakin samasta huoneesta, jota vaihdetaan sen mukaan, missä omat ihmiset oleilee.

Veljekset ovat luultavasti lähdössä yhteiselle näyttelyreissulle lähitulevaisuudessa, kunhan trimmaaja ensin käy kylässä. Veksulla ainakin niin karvainen naama että puoliksi hävettää laittaa kuvia tänne! Sisu on huomattavasti sivistyneemmän näköinen :)

Ohessa kuvia veljeksistä.

Loppukesän terveisin Veksu ja Sisu + omat ihmiset


(Kuvia Sarilta ja Jannelta Raahesta, Oolannin Oscar,04.04.2010)

 


(Kuulumisia Sirkeltä ja Jannelta ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 25.06.2010)

 

Hyvää ja rauhallista juhannusta täältä saaresta! T: Sirke, Janne ja kansimiehistö Pepe ja Veksu


(Kuulumisia  Arilta  Mynämäeltä, Krutkubben Kurt "Nuusku" 19.06.2010)

 

Hej ja kesäiset terveiset Myniksestä

Olin tänään Nuuskun kaa Pöytyällä ja sieltä saatiin seuraava
arvostelu:
Över medelstor av god typ .
aninge grov skalle korekt bett bra hals o rygg. välutveclad bröstkorg.
altför knappa vinklar munt om ger korta skuttiga steg. utm
pälskvalitet.

EH   2

jotta sillai hyvin meni vai mitä?


(Kuulumisia Juhalta ja Merviltä Iittalasta ,Sluga Slösaren Sulo ,12.06.2010)

 Hauska video Playadel Bergs Sluga Slösaren Sulosta & pupusta.


(Kuulumisia  Iidalta Tampereelta, Rinsessa Ruusunen "Saga" 12.06.2010)

 

Hei,

Saga toipui hyvin nopeasti flunssastaan ja nyt ollaan sitten saatu tehoste rokotuksetkin hoidettua. Pikku neidissä riittää energiaa ja se leikkikin yksi päivä uuden mopsi kaverinsa kanssa 3 tuntia yhtä menoa! Mahtaako nimessä olla ennuste, mutta meidän Rinsessa Ruusunen on todellakin oikea hienosto leidi. Hänen korkeutensa ei suostunut pihalle menemään sateessa, istui vain terassilla kun äiti yritti houkutella sateessa sitä tulemaan ulos. Sitten kun Sagan sai sinne, hän rupesi etsimään lähimpää ovea tai sateen suojaa ja esittämään mielipiteensä säästä hyvinkin selkeästi. Kivahan se on ettei sateella tarvitse pitkälle pihalle mennä, mutta toivotaan että neiti karistaa hienohelmaisuutensa vähän vanhempana! Metsässäkin ollaan liikuttu ja siellä Saga on kuin jänis ja jyrkemmätkään kohdat eivät ole ongelma, korvat vain lepattavat kun hän pomppii eteen päin maastossa.

T: Saga ja hänen henkilökuntansa


(kuulumisia Jyrkiltä  Tammelasta, Samvetsgranna Sami "Oiva" 27.05.2010)

 

Terveiset Tammelasta

Kaikki on sujunut pennun kanssa mainiosti. Kutsumanimi on nykyään Oiva ( koska naapurissa on pieni poika, jonka nimi on Sami ajattelin, että on paras vaihtaa.) Oiva on aivan mainio mäykyn alku, utelias,rohkea, oppivainen ja kiltti. Metsässä ollaan kuljettu pieniä retkiä useita kertoja viikossa.
Vielä ei riista kovasti kiinnosta ja hyvä niin, kyllä sitä vanhempana ehtii. Lyhyellä verijäljelläkin oltiin, alkoi vähän arastellen, mutta loppuun päästiin
hyvin ja jäljen päässä ollutta peuran jalkaa kannettiin ja pureskeltiin iltaan asti.


Terveisin Jyrki Hakala


(kuulumisia Karoliinalta ja Villeltä Lammilta (Jålande Johanna"Maura") 25.05.2010 )

 

Hei!

Liitteenä kuva Maurasta ja jälkikokeen tuomaroineesta Petri Pelkosesta. Koepaikkana Heinolan Paistjärvi 23.5.2010, kokeen järjestäjä Lahden seudun mäyräkoirakerho. Mauran tulos VOI1 46p (maksimi 50p.) Kolmanneksi paras voittajaluokan koira, sama pistemäärä kuin voittajallakin.

Voittajaluokassa oli kaikkiaan yhdeksän koiraa. Lisäksi kuvia synttäri/valiokahveilta maanantaina.

 

Tässä kertomus koeen tapahtumista

 

Niinhän siinä sitten kävi, että menin hetken mielenhäiriössä ilmoittamaan Mauran oman alueemme mäykkykerhon mejä-kokeeseen.

Mielenhäiriössä siksi, että tiesin varsin hyvin, että Ville ei ehdi Mauraa ohjaamaan ja korvaavaa koejälkeä meistä ei ollut kumpikaan tehnyt aiemmin. Kaikilla potenttiaalisilla jäljentekoavuilla oli kyseisenä viikonloppuna muuta menoa, mutta kokeen järjestäjä lupasi ottaa ummikon mukaan kokeeseen ja hankkia kokeneen jäljentekoparin.

Niinpä sitten lähdin lauantaina 22.5. soitellen sotaan kohti Heinolaa "elämysmatkalle" suomalaiseen mejämaailmaan. Maura jäi vielä kotiin keräämään voimia ja Ville lähti peltotöihin.Heinolan Paistjärvelle oli kokoontunut sekalainen seurakunta erirotuisia koiria omistajineen.

Kaikkiaan kokeeseen osallistui 18 koiraa,joista 9 oli voittajaluokassa. Rotuina oli erilaisten mäykkyjen lisäksi niin rhodesiankoiraa, labbista kuin yksi parsonikin. Jäljentekoparikseni sain rhode Edenin omistajan Lauran, jonka kanssa pääsin sitten todenteolla opettelemaan jäljenteon saloja. Kiitos Laura opastuksesta!

Teimme yhden avoimenluokan jäljen ja yhden voittajaluokan jäljen. Ensin jäljet suunnistettiin metsään kokeen järjestäjän ilmoittamaan paikkaan oikean muotoisiksi ja pituisiksi. Seuraavalla kierroksella jälki veretettiin ja merkit vaihdettiin vähemmän näkyviin. Tosin eipä sitä koiraa sieltä kuuden metrin narun päästä paljoa voisi ohjata, vaikka tietäisikin, missä jälki kulkee...

Lauantai meni siis iloisesti helteessä hyttysten seassa metsissä samoillen ja hieman meinasi nukkumatti vaivata illalla kotiin ajaessa.

 

'Sunnuntaiaamuna kello viisi pakkasin autoon unisen mäyräkoiran, jälkivaljaat ja puolikuutiota vaihtovaateita ja suuntasin takaisin kohti Heinolaa.

Koepaikalla söimme aamiaista ja ylituomari Petri Pelkonen piti tuomaripuhuttelun osallistujille. Jäljet arvottiin ja koirille pidettiin laukauksensietotesti. Vähitellen ekat koirakot lähtivät tuomareiden kanssa maastoon ja koe alkoi.

Minun piti ennen Mauran suoritusta opastaa meidän tekemälle jäljelle tulleen suoritus eli hakea ensin kaatosorkka edelliseltä jäljeltä, kuskata sorkka, tuomari ja tuomarin eväät omalle jäljelle ja viedä kaato metsään paikoilleen. Vasta sitten lähdimme tutkaileman miten pk-mäykky Tilliltä sujuisi jäljestys.

Eli metsässä kulki ensin mäyräkoira ja narunpäässä koiran ohjaaja. Perässä tulivat tuomari ja opas. Opas oli siis porukasta ainoa, joka tiesi tarkalleen mihin ja miten jälki oli tehty. Tilli jäljesti hyvin ja reipasta vauhtia ja opaskaan ei eksynyt jäljeltä suurista epäilyksistään huolimatta.

Tilli pääsi lähes kaadolle saakka, mutta valitettavasti tuoreet sorkanjäljet olivat kiinnostavampia kuin kuollut sorkka ja muuten loistava suoritus ei saanut aivan arvoistaan loppua.

Jätin tuomarin seuraavalle jäljelle ja lähdin keskuspaikalle syömään lounasta ja stressaamaan Mauran suoritusta. Tilanteen kruunuksi alkoi sataa tihuttaa.

 

Mäyräkoira otti tilanteen aivan rennosti ja heräsi oikeastaan vasta kun ajelin meidän koejäljelle odottamaan tuomaria ja opasta. Jälkivaljaat päälle saatuaan Maura oli aivan innoissaan lähtemässä metsään.

Koemaastokin oli ahvislaiselle aivan sopivaa, nimittäin ihan kuin Bergössä. Koemaasto vaihteli eri jäljillä melkoisesti lähes avokalliosta kuusikkoon ja hakkuuaukeista rantakoivikkoon. Arpa siis saattoi ratkaista enemmän kuin arvasikaan.

Pääsimme lopulta alottamaan Mauran koesuorituksen tuomari Petrin ja opas Joonaksen kanssa. Maura osoitti olevansa varsin pätevä ja kulki alkujäljen erinomaisen tarkasti. Ensimmäinen makaus ilmoitettiin hienosti pysähtymällä ja nuuskimalla ja veretön katkokulmakin meni varsin tyylikkäästi. Jäljen jatkuessa narun päässä hermoilleen ohjaajan epävarmuus alkoi vaikuttaa jo koirankin suoritukseen ja Maura teki loppupätkällä useamman tarkistuslenkin, ei kuitenkaan hukkaan asti. Makaukset 2 ja 3 mentiin ohi vierestä (eihän niihin ole tarvinnut ennenkään pysähtyä...) mutta neljäs makaus löytyikin jo taas ja samoin suon reunasta myös kaato. Maura oli ihan innoissaan hommasta ja ohjaajakin huokaisi helpotuksesta.

Mitään en kuitenkaan pystynyt tässä vaiheessa arvioimaan suorituksen tasosta, paljonko haittasi jos ei löydä kaikkia makauksia ja vähän poikkeaa jäljeltä?

Nyt tarvitsi enää käydä purkamassa pois merkit omatekemältä jäljeltä ja siirtyä keskuspaikalle odottamaan tulosten julkistusta.

 

Jälkeä purkaessa kastuin lopulta aivan läpimäräksi ja löysin mukavan läjän korvasieniä. Eihän niitä voinut sinnekään jättää, joten pussiin vaan ja mukaan. Metsästysmajalla kuivat ja puhtaat vaatteet olivat hieno asia ja korvasienet lahjoitin avoimen luokan tuomarille Tuulalle. Mä tykkään kyllä sienestää, mutten tehdä sieniruokaa...

Lopulta kaikki koirat, ohjaajat ja tuomarit saatiin pois metsästä,tulokset oli saatu kirjattua ja järjestykseen ja palkintojen jako saattoi alkaa.

Kunkin koiran kohdalla luettiin koekertomus jäljestyksen kulusta ja kerrottiin palkintosija ja pisteet. Lopulta lueteltiin jo VOI1-tuloksen saaneita koiria ja Mauran nimeä ei oltu vieläkään mainittu. Siis mullehan ei ollut kukaan kertonut, että tässä mentiin paremmuusjärjestyksessä.

Maura oli lopulta kokeen kolmanneksi paras koira tuloksella VOI1 46p (maksimipisteet 50p) Ykkönen ja kakkonen saivat saman pistemäärän, mutta olivat tietyllä osa-alueille parempia,joten järjestys meni sen mukaan. Maura on jo Ruotsin jälkivalio ennestään, joten meille siis riitti tämä yksi ainoa VOI1-tulos Suomesta Suomen jäljestämisvalion eli FI JVA-arvoon. Eli Maura on nyt kahden maan jälkivalio pienimmillä mahdollisilla koemäärillä. Upea suoritus!

 

Palkintojen jälkeen otettiin pakollinen tuomari ja koira-poseerauskuva. Tuomarin kommentti jäljestyksestä oli, että erinomainen suoritus koiralta, mutta ohjaaja voisi luottaa koiraan enemmän, se tietää kyllä mitä tekee... Oikeassa oli kyllä, mutta kun mehän siis vaan lähdettiin katsomaan milaista puuhaa tämä suomalainen mejä on ja tarkoitus oli, että Ville tulee sitten joskus ihan oikeasti kokeeseen. No mehän hoidettin sitten Mauran kanssa naisten kesken homma kotiin. Tuskin uskon itsekään=)

 

Kuten kaikkia suuria urheilusankareita, myös Mauraa juhlittiin "mitalikahveilla". Maanantaiksi osui myös J-pentueen nelivuotissynttärit ja Maura sai hienon lihapullilla koristellun kakun. Isäntäväki kohotti lasit kuohuvaa hienolle koiralleen. Että sellainen elämysmatka meillä tällä kertaa.

Karoliina


(Kuulumisia Latelta  Kemiöstä,

Saris Sparsamma Sara,13.05.2010)

 

Terve!

Tuossa tuoreet kuvat koiruudesta, kaikki on mennyt hyvin.

T:Late
 


(Kuulumisia Pekalta Sipoosta ,Risto Räppääjä "Riku II" 24.04.2010)

Mervi Hi,

mainio kaveri tämä RR.  On oppivainen, utelias/rohkea (ei tyhmän..)
Nenä ja pää 100% ok.
Paino nyt 5kg ja kohta vien Rikun 2. rokotukseen.

Terv/MVH

Pekka Sariola
Sipoo

PS Paukkuarkuudesta ei tietoakaan ja kahden
kissan "pestis"


(Kuulumisia Pekalta Sipoosta ,Risto Räppääjä "Riku II" 19.04.2010)

 

Hei Mervi,

koira/Riku on sopeutunut erinomaisesti tänne luokseni!!
Kaikilla oma paikka laumassa.

Syö, lepää, ja touhuaa sisällä/ulkona. Viihtyy hyvin autossa,
omassa lepopaikassaan ja tuntuu jo hyvin ymmärtävän minun
puheeni(äänenpaino) ja "viittomiseni"
Oivaltaa uusia asioita nopeasti ja RR:llä terve rohkeus/uteliaisuus.
Siinä paljon superlatiiveja ja ansaitusti...

Tällä viikolla tulee mm. rokotukset hoidettua (aika varattu e-lääkäriin).

MVH Pekka Sariola


(Kuulumisia Jereltä Mistialasta, Ritari Rickard "Riku",08.04.2010)

 

Heippa!
Ilmoittelen tässä vaan, että Leijonanmielellä elämä alkaa olla uomissaan.
Yöllä riku viellä piippaa, mutta viime yönä herätti vain kerran.
Ronjakin alkaa tottua eikä arista kuin pureskelua.
Jarno menee ensi viikolla metsästäjäkurssille ja parin viikon päästä
olisi metsästäjäntutkinto. (Saas nähä kui äijän käy).

T: Jere M.

P.s. Talutushihnassakin menty jo yli kilsan lenkki.


Uusia kuvia Paulalta , lappeenrannasta, Jycken Jonny "Onni" & Oolannin Oj Oj Olga

 

Kevättalvi kuvia


(Kuulumisia Sarilta ja Jannelta Raahesta, Oolannin Oscar,04.04.2010)

Hei.

Viimeinkin nuo valtavat lumikinokset alkavat sulaa. Vettä ja kuraa siis
riittää. Oscari pääsi maaliskuussa mukaan jääsukellusleirille. Oli siinä
ihmettelemistä kun isäntä hävis jään alle. Naapurin bordercollie-Danalla on
juoksuaika ja Oscari on mennyt siitä ihan sekaisin. Itkee ja valittaa
sisällä eikä ruokaakaan voi lemmentuskissaan syödä. Lisäksi nypin Oscarin
ensimmäisen kerran nyt pääsiäisenä. Kohta varmaan naapurit ilmoittaa
eläinsuojeluun, että koira ei saa ruokaa eikä sillä ole karvojakaan, laiha
karvaton raukka. Eipä tartu lumipallerot enää. Karvoja ja lämpimämpiä kelejä
odotellen Sari, Janne ja Oscar.


(Kuulumisia Marja-Leenalta Ahvenanmaalta ,Pinglan Pia Paula ,04.04.2010)

Piin, 16 vk, (Pinglan Pia Paula) kanssa on sujunut oikein hyvin. Tässä kuvassa olemme haistelemassa metsän tuoksuja Kastelholmassa. Kovin kauas emännästään Pii ei vielä lähde, mutta metsäkauriin jälkiä lähtee kyllä seuraamaan ja haukkuu välillä pitkiä kantoja ja jotain sellaista, mitä emäntä ei näe. Harmi, ettemme ole vielä kohdanneet kauriita, että näkisi, miten Pii silloin käyttäytyy. Lumi on juuri nyt upottavaa myös pikkumäykyn alla siellä missä sitä vielä on. Siitä huolimatta metsälenkit lienevät niitä kaikkein halutuimpia.

Marja-Leena Annala & Pii


(Kuulumisia Juhalta ja Merviltä Iittalasta ,Sluga Slösaren Sulo ,03.04.2010)

Moi!

Kotimatka meni tosi hyvin! Ei ollut mitään ongelmia..koira söi ja pissasi kuten kuuluukin.
Laivalla olleet humalaiset meinasi muodostua riesaksi..HEH!

Liitteenä kuva Sulosta ja uudesta perheestä!

Juha Paavola


(Kuulumisia Pekalta Sipoosta ,Risto Räppääjä ,30.03.2010)

Hei Mervi,

Kuva otettu su (yksi yö jo mukavasti mennyt Sipoossa).
Tuntuu soveltuvan oikein hyvin uuteen ympäristöön.
Välillä sanotaan "R-Superiksi" koska oikein sitä onkin.

Syö hyvin-sopivasti, välillä itkee (huomiota), kun ei heltiä
uikuttamalla - niin sen jo melkein sen lopettanut.
Nyt aamulla Jesse(kissa) ja RistoR tuijottelivat& ihmettelivät tioisiaan.
Vaaksaa lähemmäks RR ei mennyt,
silloin 180 astetta ja loikaten tuttuun turvalliseen TV huoneeseen....

MVH/ BR & Pekka


(Kuulumisia Tanjalta Maskusta ,Som Saaren SisuSeppo"Sisu" ,28.03.2010)

 

Heipä hei!

No huh huh, saatiin koirat kotiin perjantai-iltana, ja rättiväsyneenä. Matka sujui hyvin ja kotona tapaaminen
Topin kanssa sujui loistavasti. Topi-herra tuntui tietävän että se on ihan vauva! No eilen sitten ihmeteltiin paikkoja
tutustuttiin uuteen kotiin. Eka yö Isännän ja Emännän makkarissa, tuloksena levännyt koira ja väsyneet ihmiset.
No sitten toinen yö, hyvä suunnitelma, pentu pesuhuoneeseen ja Topi kodinhoitohuoneeseen, portti väliin
jotta säilyisi näköyhteys.... no parku tuli illalla kun sinne piti jäädä. Aamulla vastassa olikin takkahuoneessa
Sisu!! Siis matkalla kaksi koiraporttia, ja molemmista läpi, kyllä kannattaa olla hoikka ja joustava!
Ja epäilen muutenkin, että joku varmasti vaihtoi yöllä pentua, virtaa meinaan tuplasti enempi kuin eilen.
Sisu on ollut tosi reipas ja rohkea pentu. Ei oikein malta syödä, ku on niin paljon kiinnostavaa touhua.
Jatkamme harjoituksia, kuulumisiin Tanja ja Sisu
 


(Kuulumisia Sirkeltä ja Jannelta ,Svindyra Sven-Erik "Veksu" 28.03.2010)

 

Morjens!

Nonnii, matka takana ja hetki kotonakin. Tuntuu tästä Sven-Erikistä, jota nyt kutsumme nimellä Veksu, niin tulla melkoisen sinnikäs tahtopakkaus! Kertakaikkiaan mikä päättäväisyys kaikessa! Mitään ei pelätä, kaikkea mennään katsomaan ja mietitään vasta sitten jos oli hyvä idea, jos sittenkään :) Kyl meitin Pepe oli pentuna paljon rauhallisempi tapaus. Saas katsoa millainen koiruus Veksusta kasvaa. Varmasti sinnikäs ja peloton.

Muttä tässä siis muutama kuva matkalta ja pari kotoa.

T. Sirke, Janne, Pepe ja Veksu


(Kuulumisia Kimmolta ja Pialta Kutajärveltä ,Riski Riitta " Martta" ,28.03.2010)

 

Moi!

Martan alias "Riski Riitan" kotimatka sujui erittäin hyvin. Oli erittäin hyvä idea ottaa yhteinen hytti Sagan "Rinsessa Ruususen" kanssa. Tytöt nukkuivat autossa melkein koko matkan laivalle asti. Laivalla tutustuivat yhdessä hytin vessaan, mutta, kun ei ollut hätä, niin kävivät nukkumaan vessan lattialle, josta ne siirrettiin Sagan koppaan yhdessä. Noin tunti ennen Turkuun saapumista oli pakko herättää molemmat sikeästä unesta, molemmat söivät erittäin niukasti. Martta teki pissan ja kakan lehden päälle, mutta Saga oli hieman hämillään eikä tehnyt kumpaakaan. N. 15 minuutin sitkeän heräämisen jälkeen alkoi tytöille tulemaan virtaa ja hyttiin tuli vauhtia. Kokolattia matto yritettiin yhteistuumin repiä irti ja muutakin mukavaa piti keksiä. Iidan varpaat ja Pian puntit olivat kovilla, tuli sinne muutama pissikin hytin matolle ja kaatui myös vesikuppikin. Mutta verrattuna viereisiin hytteihin, meillä hytti oli luovutettaessa hyvässä kunnossa,
tosin roskis täynnä sanomalehtiä.
Automatka Turusta Hollolaan sujui hyvin nukkuessa, ihan muutama viimeinen kilometri piti osoittaa, että hengissä ollaan ja vähän jo kyllästyttää.
Tutustuminen uusiin ystäviin labradori-poitsu Elmoon ja Enkeli-kissaan sujui iloisissa merkeissä, Martta ei ujostellut yhtään, vaan oli erittäin kiinnostunut uusista kavereista. Samaa ei välttämättä voi sanoa Elmosta ja Enkelistä, jotka olivat hieman varautuneita uudesta tulokkaasta. No, tänään on sitten jo kannettu leluja uuden kaverin eteen, mutta, kun sitä ei kiinnosta muu kuin tassujen pureminen, niin se tuntuu vähän Elmosta tunkeilevalta.
Kaikenkaikkiaan alku uudessa kodissa on sujunut enemmänkin kuin hyvin. Koko talo on jo rohkeasti haisteltu... häntä heiluu kokoajan kiivaasti, hieman jo väsyttäisi mutta ei malta.

terveisin

Kimmo & Pia


(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils,23.03.2010)

 

Moi!

Niin se aika on mennyt, että Masikin on tänään 1 vuotta! J

Ohessa pari kuvaa pojusta, komea poikahan pennusta kasvoi… ja kiltti!

T. Päivi


(Kuulumisia Merjalta & Karilta Paimiosta (Proffsiga Patrick "Karo")13.03.2010)

 

Tässä muutama kuva meidän P-pentueen pölhöstä

 

Karo on kasvanut ja "komistunut", pikkupennusta on tullut melkoinen menijä.

Lenkkeily maistuu ja kaikki vieraat ja tutut ihmiset ovat ihania. Eka rokotus meni ok, kynsienleikkaamisen kanssa hieman taistellaan. Koirakavereiden kanssa leikitään, toisten kanssa rajummin ja toisten hieman alistuen.

Kevättä odotellessa ja lumessa kahlaillen ... T: Merja


(Kuulumisia Titalta  & Tompalta Turusta (Pigga Playboy Primo "Uno")08.03.2010)

 

Uno on kovasti kasvanut, pojalla valtava ruokahalu koko ajan ja osaa komentaa jos ruuansaanti on liian "hidasta"Voikaa hyvin ja odotellaan kevättä!!! T:titta ja tomppa

 


(kuulumisia Karoliinalta ja Villeltä Lammilta (Jålande Johanna"Maura") 24.02.2010 )

 

Tässä on nyt ensihätään joku kuva reissusta. Laitan pidemmin juttua  perässä. Kehistä ei ole kunnollisia kuvia, joten nämä kotona  poseeratut saa kelvata=) Nää on vähän epätarkkoja.

Ja ne tulokset:

-Valmiera, Latvia, kansallinen näyttely: VAL-ERI, SERT, ROP, RYP2, LV MVA.

-Panevezys, Liettua, kansallinen näyttely: VAL-ERI, SERT, ROP, RYP3 ja 

LT MVA:ksi saa anoa kun valioituu Suomestakin.


(Kuulumisia Titalta  & Tompalta Turusta (Pigga Playboy Primo "Uno")19.02.2010)

 

Hei, tässä jo ystävystyneet "veljekset", päivisin jo leikitään yhdessä yöt nukutaan visusti erikseen.

Uno on kova poika komentelemaan, varsinkin jos hidastelen ruoan antamisessa ( miten sillä onkin AINA niin kova nälkä??) Hyvin on poika kotiutunut, ulkona käy asioilla muutamat pisut ja kakat on tietty sisällekkin tullut, kaikinpuolin hienosti on mennyt.

Voimia uusien pentujen kanssa, ne on niin söpöjä!!!

Kuullaan ja terveisiä: Titta ja Tomppa, Hugo ja Uno Playboy


(Kuulumisia Paulalta  & Jussilta Imatralta (Jycken Jonny "Onni" & Oolannin Oj Oj Olga)14.02.2010)

Moikka,

turkit on aika metsittyneessä kunnossa vaan eiköhän tuo kevätaurinko pian innosta trimmauspuuhiin.

Kuvien myötä hyvää ystävänpäivää sinne "pentulaan".

Paula


(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils,12.02.2010)

Katsos tätä poikaa…

Ystävänpäivää toivotellen

Päivi & Masi


(Kuulumisia Titalta  & Tompalta Turusta (Pigga Playboy Primo "Uno")10.02.2010)

Moikka,täällä menee hyvin pennun kaa,nukkui eka yön tosi rauhassa ja hiljaa.Hugo oli aluksi vähän ihmeissään pennusta ja ärähtikin kerran kun pentu tuli liian lähelle luuta.Tein takapihalle sellaisen polun ulkoilureitiksi,siitä tuli loppujen lopuksi vähän sellainen labyrintti..siellä se tykkää mennä eestaas. Menohaluja näyttää pojalla löytyvän,on rohkea,murisee,hyökkäilee ja haukkuu.Hugekin alkaa pikkuhiljaa vähän leikkisämmäksi.Laitetaan tässä samalla vähän kuvia mukaan.Niin ja pojan lempinimeksi tuli UNO, looginen jatko Primolle..

 

Meillä menee täällä hyvin yhtään ei ole Uno vikissyt, ihan kun olis aina täällä ollut meidän kanssa, hyvää niin! Ollaan kuulolla ja mukavaa pakkaspäivää

Terv. Tomppa, Titta ja UNO


(Kuulumisia Merjalta & Karilta Paimiosta (Proffsiga Patrick "Karo")04.02.2010)

 

Hei.
Kaikki on mennyt tähän asti tosi hyvin. Karo on oppinut jo meidän päivärytmin eli öisin nukutaan. Yhtään yötä ei olla valvottu ja Karo nukkuu OMASSA korissaan, olemme kuitenkin samassa huoneessa, jotta pissavinkumiseen herätään. Kovasti ollaan ulkoiltu ja tutustuttu talon ympäristöön, jotta paikat tulisivat tutuiksi, ainahan sieltä jotain ihmeteltävää löytyy kuten roskis, traktori, lapio, huojuva puu.... ja niitähän kannattaa varoa emännän jalkojen takana. Sosiaalinenluonne tällä koiralla, kaikki kelpaavat kavereiksi kunhan jaksaa leikkiä ja kestää hampaiden terotuksen nilkkoihin tai ranteisiin.
Ruoka maistuu ja luita on kaluttu (olohuoneen matolla, kyllä Karo saa!)
Lapset ovat aivan myytyjä, jopa meidän poika laittoi Karon kuvan heti facebook sivulleen. Viikonloppuna varmaan lähdetään katsomaan koirakavereita tuohon lähistölle, jospa niistä olisi leikkikaveriksi.
Aurinkoisia kevätpäiviä odotellessa...
Terveisin Merja, Kari ja Karo Paimion Maljamäestä


(Kuulumisia Marjolta & Ristolta Karkkilasta (Personliga Petra "Lulu")01.02.2010)

Hei !
Meidän kotimatka sujui mukavasti. Lulu nukahti pian auton lämmössä ja hurinassa, pari pientä vinkaisua päästi ennen nukahtamistaan. Yön laivassa nukkui peittoni alla tyytyväisenä. Minni ei ollut kovinkaan kiinnostunut pennusta matkanaikana, mutta kotona alkoi leikkiä Lulun kanssa ja ovat nyt kuin paita ja peppu. Hämmästyin miten hienosti Minni Lulun kanssa osaa olla, yhdessä kanniskelevat leluja ja leikkivät. Nyt on rauhallinen hetki, molemmat nukkuvat vierekkäin. Virtaa Lulussa näyttää todella löytyvän ja on rohkea pikku koira. Lulu hakeutuu hienosti paperille asioilleen ja ulkona myös tekee pissat ja kakat. Onneksi nyt pakkanen on hellittänyt, että voidaan käydä ulkonakin ihmettelemässä, kun lumi pölisee. Kiitos vielä kerran ihanasta pennusta :)

terveisin Marjo & poppoo


(Kuulumisia Päiviltä Kukkilasta "Masi", Nyfikna Nils,18.01.2010)

 

Moi!

Tässä sulle tänään otettu kuva Masista, poju painaa 12,5 kg ja voi erinomaisesti.

 

Olemme edelleen treenanneet jälkeä ym. harjoituksia, joissa Masi pärjää hienosti – nenä pelaa edelleen! Mikään ei jää tältä pojalta noteeraamatta.

 

Masi ei päässyt vielä hirven, kuten ei peurankaan metsästykseen mukaan (vaikka oli muuten messissä mukana), mutta ensi syksynä/talvena onkin sitten tosi kyseessä, kun lähdetään jahtiin. Hirven kuten peuran sorkilla olemme treenanneet ja lupaavalta näyttää!

Ketut ja jänikset saisivat myös kyytiä, jos vain irti päästäisi eli Masia ei enää voi pitää piha-alueella vapaana, se olisi menoa, mutta kuten sanottu; ne menot odottaa pojulla sitten syksyllä.

 

Aion viedä Masin huhtikuussa koiranäyttelyyn ja sillä olenkin jo vähän nyppinyt Masin turkkia, tosin pohjavillan jätän vielä koskematta.

Aikamoinen karvaturrihan se on ollut, mutta eipä sitä talven pakkasilla ole kyllä palellutkaan ja vielähän niitä pakkaspäiviäkin on kuulemma tulossa…

Jos ohjeistusta turkin suhteen, niin ohjeita otan mieluusti vastaan.

 

Terkuin

Päivi & Masi

www.playadelbergs.fi.
phone: +358 405 294 391    e-mail: info(at)playadelbergs.fi
Bergövägen 968, AX-22220 Emkarby, Åland / Långholmen, KIMITO FINLAND

       Copyright © All Rights Reserved. - KENNEL PLAYADEL BERGS