Yleistä käyttökokeista:

• Mäyräkoira tarvitsee tuloksia sekä kokeista ja näyttelyistä saavuttaakseen käyttövalionarvon. (poikkeuksena Ruotsin jälkivalio)

• Normaalikokoinen mäyräkoira voi osallistua mm. jälki, luola, vesiriista ja ajokokeisiin. Eri maiden säännöt ja arvosteluperusteet ovat hieman toisistaan poikkeavia.

• Useimmista kokeista tarvitaan useimpia erinomaisia tuloksia saavuttaakseen kyseisen käyttövalion arvon. Käyttökokeissa on myös ikä- ja muita rajoituksia. Tultuaan yhden maan valioksi riittää seuraavasta maasta yleensä yksi valion arvoon oikeuttava tulos.

• Kansainvälinen valio koirasta voit tulla saatuaan 2 CACITia. CACIT jaetaan kansainvälisen kokeen voittaneelle koiralle (ajokokeet)

MÄAJ

• MÄAJ mäyräkoirille (myös muutamia muita rotuja) tarkoitettu  suomalainen ajokoe jossa ajettavana eläimenä on jänis, kettu tai eräät sorkkaeläin (rajoitetut lajit) 

• Kokeen lopputulos on ominaisuus- ja ajoajanpisteiden summa Ajoajan pisteet enintään 40 pistettä + ominaisuuspisteet enintään 60 pistettä = kokonaispisteet enintään 100 pistettä. Jäniksellä ajoaika 90 min/muilla sallituilla ajoeläimillä 120 min = 40 p.

• 1.palkinto vähintään 60 p. , 2.palkinto vähintään 50 p. , 3.palkinto vähintään 40 p.

• Valion arvoon tarvitaan 3 kpl 1. tulosta. Valio merkitään kirjaimella A. Ruotsissa vastaava koe DREVPROV, valio merkitään kirjaimella D

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x MÄAJ-AVO 1 tai 2 x MÄAJ-AVO 2  )

Ylös

LUT ja LUME

• LUT suomalainen luolakoirien  taipumiskoe joka suoritetaan maanpäällä olevassa keinoluolassa, riistaeläimenä elävä tarhakettu. Koeluokitus E (20-29 pistettä) (koira ei pääse riistan kanssa yhteen) D (30-34), C (35- 39) tai B (40-44)  koiran toimivuus ratkaisee suorituksen D-B. Saatuaan 2 kpl B tulosta saa koira yrittää A 45-50 tulosta (silloin on myös hiekka-este) koiran toimivuus ratkaisee suorituksen D-A. Saavutettuaan A tuloksen (mikä tarvitaan käyttövalion arvoon) ei koira enää Suomessa osallistu tähän kokeeseen. Valion arvo kirjain L.

• LUME koe on Suomalainen metsästyksen yhteydessä suoritettava koe eli koe joka vastaa todellista metsästystilannetta maan alla. Koe paikkana oikea luola ja josta pyritään myös saamaan saalista . Valion arvoon edellytetään 2 hyväksyttyä tulosta. Valion arvo merkitään M (suomessa ruotsiksi J)

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x LUTB tai 2 x LUTC tai  1 x LUME1 )

Ylös

VERI

Suomessa järjestettävä luolakoirien vesiriistakoe. Vesiriistakokeen tarkoitus on tuoda esiin luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa otetaan selvää koiran halusta hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa.

Koemuodon käyttövalio lyhennetään KVA-V

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x VERI 1 tai 2 x VERI 2, tulokset saatu 1.1.2009 jälkeen.  )

Ylös

VAHI

 = Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran ja ohjaajan kyky seurata vahingoittuneen riistaeläimen jälkiä. Kokeeseen osallistuva koiranohjaaja antaa suostumuksensa siihen, että hän on viranomaisten käytettävissä vahingoittuneiden hirvieläinten jäljestämistilanteissa.

VAHI-kokeet ovat yleisiä kokeita eikä koemuodossa järjestetä erillisiä kilpailuja.  Lopputulos on joko hyväksytty tai hylätty. Palkintosijoja ei anneta.

Ohjaajalla tulee olla metsästyslain ja asetuksen mukainen metsästyskortti ja hyväksytysti suoritettu ja voimassa oleva ampumakoe.

Koira ja ohjaaja tuodaan lähtökohtaan tielle, johon on merkattu molemmin puolin 50 metrin matka. Jälki lähtee tältä alueelta n. 5 metriä tielinjalta kohtisuoraa poispäin. Koiran ja ohjaajan täytyy omatoimisesti löytää jälki, minkä jälkeen koiran on aloitettava itsenäinen jäljestäminen  Jälki on on  vähintään 18 h vanha  ja 1,5 – 2 kilometriä pitkä. Tuomari ja opas kulkevat koiran ja koiranohjaajan mukana noin puolet matkasta, jonka aikana tuomari arvioi koiran kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Jäljet merkitään avomerkein se osuus, jonka tuomari arvostelee. Loppuosuus jätetään merkitsemättä. Jäljen lopussa on kaatona hirvieläimen sorkka. Jos koira ei löydä kaatoa, koe hylätään.

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x VAHI 1 )

Ylös

MEJÄ

• Suomalainen metsästyskoirien jäljestämiskoe. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin ja voittajaluokka.. Valion arvo merkitään FIN JVA, FIN SCH

• Jäljet tehdään keinotekoisesti naudan tai hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen maastoon. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos

( Suomen muotovalion arvoon (FIN/FI MVA) vaadittava tulos: 1 x MEJÄ-AVO 1 tai 2 x MEJÄ-AVO 2)

Ylös

KÄYTTÖKOKEISTA TARKEMMIN:

Mäyräkoirien ajokoe (lähde SKL)

Mäyräkoirien ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville
saaminen jalostusta varten, harrastustoiminnan kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen.
Ajokokeeseen saavat osallistua 9 kk täyttäneet mäyräkoirien roturyhmään kuuluvat koirat sekä rodut, joille Suomen Kennelliitton hallitus on myöntänyt Suomen Mäyräkoiraliiton esityksestä osallistumisoikeuden. Näitä rotuja ovat: basset hound, basset artesian normand, basset bleu de gascogne, basset fauve de bretagne, basset griffon vendeen grand ja –petit sekä saukkokoira.
Koira saa kilpailla ajokokeissa ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden mäyräkoirien ajokokeen (MÄAJ) 1. palkinnon.

Historiaa
Ajokoetoiminta aloitettiin Suomessa Ahvenenmaalla vuonna 1960 (Ruotsissa vuonna 1941). Samana vuonna tulivat käyttöön ensimmäiset säännöt. Viimeisimmät säännöt on otettu käyttöön v. 2002. Tällä hetkellä ajokoetoiminta kattaa lähes koko maan, painottuen eteläisempään Suomeen.

Metsästys
Mäyräkoira on pienten metsästysalueiden koira. Alussa koiraa käytettiin jäniksen metsästykseen. Ahvenanmaalla kauriskannan nopeasti lisääntyessä alettiin mäyräkoiraa käyttämään myös kauriin metsästyksessä.
Mantereella metsästyslain muuttuessa v. 1993 myös peuranmetsästys mäyräkoiralla tuli mahdolliseksi. Kauriin levittäytyessä voimakkaasti mantereelle on mäyräkoiran käyttö lisääntymässä ko. metsästykseen.
Myös kettua metsästetään ajavalla mäyräkoiralla jonkin verran. Metsästysasetus kieltää säkäkorkeudeltaan yli 28 cm koiria käyttämästä hirvieläinten ajometsästykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rotuna mäyräkoira on ainoa sallittu.

Ajokokeet
Kokeen sallitut ajoeläimet ovat: jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura. Basseteilla ja saukkokoirilla vain jänis ja kettu.
Kokeessa kilpaillaan avoimessa luokassa; kolmen ykköstuloksen jälkeen koira saavuttaa ajokäyttövalion arvon (KVA-A). Koe muistuttaa hyvin pitkälle metsästystilannetta.
Koira lasketaan maastoon etsimään jotain edellä mainittua ajoeläintä. Eläimen löydettyään koira seuraa sitä haukkuen. Ajoerän pituus riippuu ajoeläimestä. Ajoeriä on kokeessa kaksi. Kahden erän kokonaisaika on jäniksellä 90 min., muilla 120 min.
Kokeessa arvostellaan pistein kahdeksaa eri ominaisuutta sen lisäksi ajoaika antaa pisteitä. Maksimipistemäärä on 100.
Koelajissa kilpaillaan vuosittain Suomen mestaruudesta, josta virallinen titteli M-vv, esim. vuoden 1998 mestari merkitään M-98.

Rekisteröinnit ja koesuoritukset
Normaalikokoisia mäyräkoiria rekisteröidään vuosittain n. 800. Koekäyntejä, jotka ovat voimakkaasti lisääntymässä, vuosittain on n. 200.
 

Ylös

Luolakoirien taipumuskoe( lähde SKL)

Luolakoirien taipumuskokeen (LUT) tarkoitus on jalostustyön suunnittelua varten selvittää koirien taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Niitä on järjestetty Suomessa jo 1900-luvun alusta alkaen erilaisin keinoputkin ja sääntöversioin. Nykyiset säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1995.
Luolakoirien taipumuskokeet ovat yleiset kaikille luolakoirarotuihin kuuluville koirille. Taipumuskokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kuukautta täyttäneet luolakoirarotuihin kuuluvat koirat, joilla on virallinen näyttelypalkinto, sekä muihin rotuihin kuuluvat koirat, joista Kennelliiton valtuusto rotujärjestöjen esityksestä erikseen päättää ja jotka täyttävät Kennelliiton niille asettamat rekisteröintivaatimukset ja joilla ei ole Suomen käyttövalion arvoon oikeuttavaa tulosta keinoluolassa. Koiran on oltava tunnistusmerkitty sekä rokotettu määräysten mukaan.
Kiimassa olevat nartut saavat osallistua kokeeseen viimeisenä. Ne eivät saa liikkua koealueella tai sen läheisyydessä ennen omaa koevuoroaan.
Kokeeseen eivät saa osallistua sairas, sokea, kuuro, kivesvikainen tai ihmiselle vihainen koira eikä kantava narttu 30 vuorokautta ennen laskettua synnytystä eikä myöskään ennen kuin 42 vuorokautta on kulunut synnytyksestä.

Kokeen kulku
Koe koostuu kahdesta eri osiosta: tyhjän luolan tarkastuksesta ja varsinaisesta riistakokeesta.
Tyhjän luolan tarkastuksen tarkoituksena on todeta koiran kyky tarkastaa tyhjä luolasto mahdollisimman täydellisesti ja äänettömästi.
Varsinaisessa riistakokeessa hakupesässä reikäluukkujen takana on kettu, joka koiran on löydettävä (edettävä 10-15 cm etäisyydelle luukusta) ja ilmoitettava kuuluvasti riistan löytymisestä. Riistan löydyttyä reikäluukku avataan ketun takaa ja sille annetaan mahdollisuus siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku ketun seuraamisen jatkumiseksi.
Koiran seuratessa ja aloittaessa painostuksen riistan edessä tuomari arvostelee koiran työskentelyn ottaen huomioon koirien erilaiset työskentelytavat. Hän arvostelee koirat ehdottoman oikeudenmukaisesti siten, että koirat arvostellaan kaikki samoin arvosteluperustein huomioimatta rotua. Koska kokeisiin saa osallistua eri rotuisia koiria, tuomari on perehtynyt koemuotoon osallistuvien koirien rodunomaiseen työskentelyyn.
Koiran työskentelyä voidaan pitää erittäin hyvänä tai erinomaisena vain, jos sen suoritus on täysin hallitseva. On huomioitava, että kokeen ennenaikainen keskeyttäminen on hyväksyttyä ainoastaan eläinsuojelullisin perustein. Kokeessa ei saa päästä syntymään otteita.
Koiran omistaja tai ohjaaja päästää koiransa luolaan omalla vastuullaan. Kokeissa saadaan ainoastaan käyttää tarhassa syntyneitä tarhakettuja eli puna- tai hopeakettuja. Kettujen on oltava rokotettuja, terveitä ja hyväkuntoisia. Ne eivät saa olla samana vuonna syntyneitä, puolustuskyvyttömiä tai tarpeettoman kovia. Kettu on aina vaihdettava kolmen koiran täysiaikaisen suorituksen jälkeen tai aiemmin, jos koirat ovat olleet erityisen kovia ja kettu on joutunut tavallista kovemman painostuksen alaiseksi.
Ketun on oltava vahingoittumaton, jotta sitä voidaan käyttää toistamiseen.

Kehitysasteet
Kokeissa osoittamiensa taipumusten perusteella koirat luokitellaan eri kehitysasteisiin.
Kehitysaste E = koira, joka kokeen aikana on läpäissyt ahdinkoputken, haukkumalla ilmoittanut löytäneensä ketun noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevasta hakupesästä ja on suorittanut hyväksyttävän työn sen jälkeen, kun kettu on siirretty päätepesään reikäluukkujen taakse. Haku- ja haarapesän välissä olevat umpiluukut ovat paikallaan. Koeaika on 10 minuuttia.
Kehitysasteet D-B
Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki ja haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.
Kehitysaste D = koira, joka kokeen aikana on osoittanut tyydyttävää taipumusta.
Kehitysaste C = koira, joka kokeen aikana on osoittanut hyvää taipumusta.
Kehitysaste B = koira, joka kokeen aikana on osoittanut erittäin hyvää taipumusta.
Kehitysaste A
Kettu on aluksi noin 3 m luolan suuaukosta sijaitsevassa hakupesässä. Koiran on läpäistävä ahdinkoputki sekä keskiputkessa oleva hiekkaeste, jonka korkeus on 18 cm ja harjaleveys 10 cm sekä haukkumalla ilmoitettava ketun löytymisestä. Tuomari avaa luukun ketun takaa ja antaa ketulle mahdollisuuden siirtyä haarapesälle. Tarvittaessa tuomari siirtää ketun, jonka jälkeen koiran edestä avataan luukku, jolloin koiran on seurattava kettua. Koeaika on enintään 20 minuuttia.
Kehitysaste A = koira, joka on kaksi kertaa aikaisemmin saavuttanut kehitysaste B:n sekä läpäistyään kokeen aikana ahdinkoputken ja hiekkaesteen on osoittanut erinomaista taipumusta. Kehitysaste A:n saavuttanut koira ei saa enää osallistua luolakoirien taipumuskokeeseen.

Pisteet
Koirille annetaan kehitysasteen lisäksi pisteitä: E-aste 20-29 p., D-aste 30-34 p., C-aste 35-39 p.,B-aste 40-44 p. ja A-aste 45-50 p. E-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksestaan ainoastaan E-tunnuksen, D-B asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta D, C, tai B tunnuksen. A-asteeseen pyrkivä koira voi saada hyväksytystä suorituksesta joko D-, C-, B-, tai A-tunnuksen.
Saadakseen Käyttövalion arvon (KVA-L) on koiran suoritettava luonnonluolan tarkastus viimeistään A-asteen saavutettuaan. Luonnonluolan tarkastus suoritetaan maaluolassa, jossa on vähintään kaksi sisäänmenoaukkoa. Suorituksen arvostelee Kennelliiton pätevöimä luolakoirien ylituomari. Suorituksesta annetaan lausunto "hyväksytty" tai "hylätty". Tullakseen hyväksytyksi on koiran halukkaasti tarkastettava sille osoitettu tyhjä luonnonluola.

Luolakoirien metsästyskoe (lähde SKL)

Luolakoirien metsästyskoe on maassamme varsin uusi koemuoto, jota aktiiviset harrastajat suunnittelivat jo 1970-luvun alkupuolella. Koemuodoksi se saatiin vasta 1991 vuoden alussa, kun Suomen Kettuterrierit ry hyväksyi sen koemuodokseen. Muut luolakoirarodut pääsivät mukaan vuonna 1994.
Luolakoirien metsästyskoe (LUME) on kehitetty taipumuskokeen rinnalle, koska metsästyksen yhteydessä suoritetussa kokeessa voidaan arvostella useita sellaisia ominaisuuksia, jotka taipumuskokeessa jäävät arvoitukseksi. Tällaisia ominaisuuksia ovat löytökyky, riistan käsittelytapa, metsästysinto, tehokkuus, kestävyys, yhteistyö ohjaajan kanssa ja yleinen käyttäytyminen.
Kokeen tarkoituksena on arvostella koirien soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoirille ominaisissa tehtävissä metsästystilanteessa. Siinä selvitetään koira halua ja kykyä löytää riistaeläin, ilmaista sen sijainti kiinteällä haukulla tai karkottaa se tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvostelua, jos riistaa ei kokeen aikana löydy.
Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena. Kokeen saa arvostella sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutettu (rotujärjestön suostumus / Suomen Kennelliiton pätevöinti) luolakokeen taipumuskokeen tuomari. Metsästyskokeeseen pääsemiseen edellytyksenä on koiran saavuttama käyttövalion (L) arvo. Koiran omistaja sopii tuomarin kanssa kokeen ajankohdan. Metsästyskoe voidaan järjestää 1.8. - 30.4. välisenä aikana.
Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita siten, ettei koiralle anneta työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja ja käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen. Pyrkimyksenä on hyvä ja luottamuksellinen henki koiranohjaajan ja tuomarin välillä. Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttää koiran suorituksen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.
Hyväksyttyjä kokeen suorituspaikkoja ovat maaluola, kallioluola ja rakennuksen alusta. Suorituspaikasta päättää tuomari. Koesuorituksen hyväksyttyjä riistaeläimiä ovat luonnonvarainen kettu, supikoira ja mäyrä.
Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaa luopumisesta.
Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, saalista on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä saamaan kokeen aikana.
Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille: metsästysinto, haku, tehokkuus, kestävyys, haukku, yhteistyö ohjaajan kanssa ja koiran yleinen käyttäytyminen. Loppuarvostelu on joko "hyväksytty", "hylätty", "luopui" tai "riistaa ei löytynyt". Koira ei saa loppuarvostelua hyväksytty, jos se on saanut arvosanan huono tai keskinkertainen metsästysinto-, haku-, tehokkuus- tai kestävyysominaisuuksista.
Saadakseen metsästysvalion arvon koiran on oltava luolavalio (FIN KVA-L) ja saatava kaksi hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta kahdelta eri tuomarilta, jolloin luolavalion arvoon lisätään kirjain M. Sekä luolavalion että metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FIN KVA-LM.

Luolakoiran metsästyskoulutus(lähde SKL)

Luolakoirien koulutus alkaa turvallisimmin keinoluolassa. Samalla kerätään arvokasta tietoa koirien ominaisuuksista helpottamaan jalostustyötä.
Osallistumisoikeus on luolakoirarotuihin kuuluvilla roduilla: karkeakarvainen-, lyhytkarvainen- ja pitkäkarvainen mäyräkoira, borderterrieri, ceskynterrieri, karkeakarvainen- ja lyhytkarvainen kettuterrieri, lakelandinterrieri, saksanmetsästysterrieri, cairnterrieri, walesinterrieri ja parson jackrusselinterrieri.
Luolakoiria käytetään metsästettäessä maan ja rakennusten alta supeja, kettuja ja mäyriä. Koira etsii riistaa maanalaisista luolastoista. Kun riista löytyy, koiran tehtävä on karkottaa se ulos metsästäjän ulottuville. Mikäli tehtävä epäonnistuu, koira saattaa yrittää tappaa saaliin itse. Ollakseen hyvä luolakoira koiran on oltava sisukas, harkitsevainen ja rohkea mutta ei kuitenkaan tyhmänrohkea.
Pienpetokantojen voimistuessa hyvien ja koulutettujen luolakoirien tarve kasvaa, jotta pienpetokannat pystytään pitämään kurissa ja voidaan estää tarttuvien tautien ja loiseläimien (esim. rabies ja syyhypunkki) leviämisen luonnossa

Putkisto (keinoluola)
Luolakoiran koulutus alkaa turvallisimmin keinoluolassa, jossa päästään helposti vaikuttamaan tapahtumien kulkuun toisin kuin maan alla oltaessa. Arempaa koiraa voidaan innostaa ja liian innokasta jarrutella.
Luolakoe suoritetaan yleensä vanerista valmistetussa putkistossa, joka on 20 cm korkea ja 18 cm leveä. Pesien väliset luolaputket ovat 200 cm pitkiä. Luolaston suulla on ahdinkoputki, joka on 13 cm korkea, 18 cm leveä ja 50 cm pitkä. Se on varustettu 10 mm leveillä urilla, joiden syvyys on 5 mm, ja ne ovat 20 mm etäisyydellä toisistaan.
Ahdinkoputken jälkeen sijaitsevan kaksoispesän ja varsinaisen hakupesän jälkeen on luolastossa haarapesä, kaksi kulmapesää sekä kaksi päätepesää, jotka ovat 40 cm leveitä, 40 cm pitkiä ja 20 cm korkeita.
Päätepesät on varustettu avattavilla ja suljettavilla reikä- ja umpiluukuilla. Haarapesän kuten myös kulma- ja päätepesien edustat on varustettu 70 cm pitkällä ahdingolla siten, että putkiston mitat pesien edessä ovat 18 cm leveät ja 15 cm korkeat. Luolarakennelman vähimmäispituus on 15 metriä.

Päivitetty:24.10.2020